Kunta-alan työmarkkinaosapuolet tekevät mielellään yhteistyötä Kaste II -ohjelman Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisen osaohjelmassa. KT ja kunta-alan henkilöstöä edustavat järjestöt pitävät tärkeänä, että osaohjelma palvelee paikallisista palvelutarpeista lähtevää kehittämistyötä. On tärkeää, ettei kunnille ja kuntayhtymille tuotettaisi ristiriitaisia tai päällekkäisiä suosituksia, ohjeistuksia tms. Myös käytettävät tunnusluvut ja mittarit on harkittava tarkoin.
Yleistä
Tämä lausunto on kunta-alan työmarkkinaosapuolten (KT Kuntatyönantajat, Kunta-alan Unioni, JUKO, KTN, TNJ) yhteinen kanta Kaste II -osaohjelman 6 valmisteluun. KT on käsitellyt asiaa myös Tehy ry:n kanssa.
Kaste II -osaohjelman 6 Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen tavoitteet ja toimenpiteet ovat samansuuntaisia ja osin samantyyppisiä KT:n ja kunta-alan henkilöstöä edustavien järjestöjen toiminnan tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa.
Valtakunnallista yhteistoimintaa tehdään Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmässä työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon edistämiseksi, kunta-alan työuraryhmässä ja tuloksellisuuskampanjassa. Keva edistää työhyvinvointia ja työssä jatkamista. Toiminnasta on kuvaus liitteenä (liite 1).
Kunta-alan työmarkkinaosapuolet tekevät mielellään yhteistyötä Kaste II
-osaohjelman 6 toimeenpanossa ja ohjauksessa sekä antamalla ohjelman käyttöön tuottamaansa materiaalia. Esitämme, että työmarkkinaosapuolet kytketään sopivalla tavalla osa-ohjelman taustalle, jotta ohjelman ja työ markkinaosapuolten toimintojen kautta ei tuotettaisi kunnille / kuntayhtymille ristiriitaisia tai päällekkäisiä suosituksia, ohjeistuksia tms.
Paikalliset palvelutarpeet lähtökohdaksi kehittämistoiminnalle
KT ja kunta-alan henkilöstöä edustavat järjestöt pitävät tärkeänä, että Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisen osaohjelma palvelee paikallisista palvelutarpeista lähtevää kehittämistyötä.
Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet, jotka painottuvat johtamisen, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen, ovat hyviä ja ajankohtaisia. Osaohjelman tulee tukea sitä, että kunnat voivat kehittää näitä osa-alueita kehittäessään palveluja ja niiden tuloksellisuutta sekä työpaikan toimintatapoja.
Keinojen kuvausta tulee yksinkertaista ja väljentää niin, että ne tarjoavat mahdollisuuden kehittää toimintaa paikallisista ja alueellisista tarpeista käsin.
Tunnusluvut ja mittarit valtakunnan tasolla
harkittava tarkoin
Palveluja koskeva tuloksellisuustieto pitää sovittaa yhteen muun kuntien tuottavuutta ja tuloksellisuutta koskevan tiedonkeruun kanssa, ettei kunnille tule ristikkäistä ohjausta valtakunnan tasolta. VM:n kuntaosaston, Kuntaliiton, kaupunkien sekä tutkimuslaitosten tekemää työtä mittaamisen kehittämiseksi tulee hyödyntää. Osa-ohjelman tulee myös palvella sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta ja lainsäädännön toimeenpanoa.
Lisäksi pitää arvioida, mitkä mittarit ovat tarpeen valtakunnan tasolla ja mitkä kunta- tai kuntayhtymätasolla. Mittareiden tulee mitata kullekin tasolle asetettuja tavoitteita, esim. Kaste-ohjelman tavoitteita valtakunnan tasolla, kuntien strategisia ja toiminnan tavoitteita paikallisella tasolla. Vertailutiedon tulee hyödyntää palvelujen tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun kehittämistä.
Työhyvinvoinnin osalta painopisteen tulisi olla tiedon hyödyntämisessä ja käyttämisessä seurannan sijaan. Työhyvinvoinnin ja henkilöstövoimavarojen seurantaan on olemassa tutkimuksia ja tietoa (Keva, Työterveyslaitos, TEM ja kunta-alan työolobarometri, Arttu-ohjelman henkilöstöosio, HAKU-hanke). Lisäksi kunnissa on meneillään muita muutosprosesseja, ohjelmia ja hankkeita, joista syntyvää tietoa tulee hyödyntää ja levittää hyviä käytäntöjä (esim. INNOKYLÄ).
Kunta-alan työmarkkinaosapuolten puolesta
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen
Neuvottelupäällikkö Jorma Palola
Liite 1: KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan palkansaajajärjestöjen yhteistyö kunta-alan työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden edistämiseksi 3.11.2011
Kunta-alan työmarkkinaosapuolten yhteistyön tausta
Yhteistoiminnan tavoitteena on ollut kehittää tuloksellisuutta ja työelämän laatua samanaikaisesti. Kunta-alan yhteistyötä työelämän kehittämiseksi on tehty 1980-luvun lopulta lähtien. Kunta-alan yhteistyötä on tehty suositusten ja sopimusten lisäksi pitkäjänteisillä tuloksellisuutta ja työelämän laatua työpaikoilla edistävillä hankkeilla ja työelämän ohjelmallisella kehittämisellä 1990-luvulta lähtien. Ohjelmat on käynnistänyt Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä. 1990-luvulla käynnistyi Työelämän laadun ja tuloksellisuuden tutkimus- ja kehittämisohjelma, jonka piiriin on kuulunut kymmeniä Laatu-verkoston kehittämishankkeita. Hankkeissa on saatu arviointitutkimuksen mukaan kehitettyä sekä tuloksellisuutta että työelämän laatua. Vastaavalla tavalla kehitettiin 2000-luvulla tuloksellisuuden arviointia KARTUKE-tutkimus- ja kehittämisohjelmassa ja SAKEA-oppimisverkostossa, johon osallistui n. 100 kuntatyöpaikkaa. Parhaillaan kuntaryhmä kehittää Tuottavuusyhteistyösivustoa (
www.tuloksellisuustyo.fi) myös kuntien käyttöön. Kuntia ja kuntayhtymiä on mukana Tuottavuuden pyöreän pöydän Palje-ohjelmassa, jossa saadaan lisätietoa ja hyviä käytäntöjä tuloksellisuustyöhön. Kunnat ovat käyttäneet aktiivisesti TYKES-ohjelman ja Työsuojelurahaston rahoitusta kehittämistyönsä tueksi.
Neuvottelu- ja kehittämistoiminta
1. Suositukset
Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen on tavoitteena työelämän kehittämistä koskevissa suosituksissa, jotka on neuvoteltu kunta-alan työmarkkinaosapuolten kesken. Näitä suosituksia ovat tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus, työhyvinvointia koskeva suositus, osaamisen kehittämistä koskeva suositus sekä henkilöstöraporttisuositus.
2. Kunta-alan työuratyöryhmä
Osapuolet hakevat yhteistyössä keinoja kunta-alan henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi. Ryhmä on muun muassa tuottanut kunnille ja kuntayhtymille lähetetyn Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen 13/2011 ”Työhyvinvoinnilla tuloksellisuutta – mitä kunta voi tehdä”. Ryhmä tuottaa aiheesta heräte- ja koulutusmateriaalia kuntiin. Ryhmä valmistelee parhaillaan toimintasuunnitelmaansa vuosiksi 2012–2014.
3. Tuloksellisuuskampanja
Kunta-alan tuloksellisuusyhteistyö perustuu KT Kuntatyönantajien ja palkansaajajärjestöjen laatimaan Tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskevaan suositukseen (2008).
www.kuntatyonantajat.fi/tuloksellisuus
Kunta-alan työmarkkinaosapuolet haluavat suosituksen avulla rakentaa sellaisia tulevaisuuden kunnallisia palveluja, jotka perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat ottaneet yhdessä kantaa myös työuria koskeviin toimenpiteisiin (
KT:n yleiskirjeet 13/2010 ja
13/2011).
KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt perustivat vuosiksi 2011–2014 Tuloksellisuuskampanjan, jonka tavoitteena on
- turvata kuntapalvelujen tulevaisuus ja talouden tasapaino
- valvoa kuntien etua siinä, ettei valtakunnan tasolla aseteta määrällisiä tuottavuustavoitteita kunnille
- mahdollistaa rakennemuutoksen toteutuminen ja palvelujen uudistuminen
- edistää tuloksellisuutta ja työelämän laatua kehittäviä toimia työpaikoilla.
Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toiminta
Kuntaryhmä on kunnallisen työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajista sekä pysyvistä asiantuntijoista koostuva kunta-alan ja kirkon alan työsuojelun, työturvallisuuden, työterveyshuollon ja työelämän kehittämiseen osallistuva valtakunnallinen yhteistoimintaelin.
Kuntaryhmän muodostavat KT Kuntatyönantajat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö – JUKO ry, Kunta-alan unioni – Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö – TNJ ry ja Tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestö – KTN ry. Kuntaryhmän toimintaan osallistuvat pysyvinä asiantuntijoina Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n, Kirkon työmarkkinalaitoksen, Keva sekä Tehy ry:n nimeämät edustajat.
Kuntaryhmä toimii Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä toimialaryhmänä. Kuntaryhmä tuottaa itse tai osallistuu yhteistoiminnallisesti kunnallisten ja kirkon alan työpaikkojen turvallisuuden ja -terveellisyyden, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kehittämistä tukevien palvelujen tuottamiseen sekä toimii Työturvallisuuskeskuksen kautta työhyvinvointia ja tuloksellisuutta edistävissä yhteistyöverkostoissa.
Välittömänä kohderyhmänä ovat kuntien ja seurakuntien työsuojelun yhteistoimintahenkilöt ja työterveyshuollon henkilöstö sekä muut yhteistoiminta-organisaatioiden jäsenet. Kuntaryhmän toiminta strategisen henkilöstöjohtamisen parantamiseksi ulottuu edellä mainittujen välityksellä kaikkiin esimiehiin ja henkilöstöön, kuntien ja seurakuntien henkilöstötyön ammattilaisiin ja henkilöstön yhteistoimintaedustajiin.
Kuntaryhmä ei osallistu työsuojelun tai työelämän kehittämisen sopimusneuvotteluihin.
Keva tukee kuntatyönantajia ja julkisen sektorin henkilöstöä työssä jatkamisessa
Työkykyä edistäviä toimenpiteitä ovat konsultatiivinen tuki strategisen työhyvinvointitoiminnan, työssä jatkamisen tilanneanalyysin ja aktiivisen tuen toimintatavan kehittämiseen, työterveyshuoltoyhteistyö sekä muutosjohtamisen tuki. Ratkaisuja työkyvyn heikentyessä ovat ammatillinen kuntoutus, osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke sekä tuki hylkäävän päätöksen saaneille. Käytännön työvälineitä ovat työhyvinvoinnin tilan arviointiin ja kehittämiseen liittyvät sähköiset kyselyt ja multimediat työyhteisöjen ja yksilöiden käyttöön. Keva tuottaa lisäksi tutkimusta kunta-alan työhyvinvoinnista, oppaita ja esitteitä sekä järjestää työpajoja, seminaareja ja tilaisuuksia työssä jatkamisen tueksi.
www.keva.fi.
KT tukee kuntien henkilöstöammattilaisia
ja esimiehiä henkilöstöjohtamisessa
KT kehittää tulevaisuuden henkilöstötyötä tutkimusavusteisella kehittämisellä ja verkostotyöllä, levittämällä hyviä käytäntöjä koulutuksella, oppailla, hankkeilla sekä neuvonnalla, ohjauksella ja viestinnällä (yleiskirjeet, julkaisut, netti). KT tukee kuntien työelämän kehittämistä verkostotyöllä, jossa toteutetaan tutkimus- ja kehittämishankkeita kuntien tarpeista lähtien ja yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Hyvien ja tutkimuksella mallinnettujen käytäntöjen leviämistä kuntakenttään edistetään verkostoilla. Tällä hetkellä kuntatyöpaikkoja on mukana työelämään kehittämiseen liittyvissä hankkeissa (yli 20) ja ohjelmissa n. 100.
Lappeenranta-seminaari on toiminut pitkään KT:n ja henkilöstöjärjestöjen vuosittaisena foorumina, jossa käsitellään monipuolisesti yhteistoiminnallista kehittämistä koskevia asioita.
Kunta-alan ammattijärjestöt tukevat jäseniään työssä jatkamista edistävässä kehittämistyössä
Kunta-alan palkansaajajärjestöillä on omaa koulutus- ja kehittämistoimintaansa, jolla tuetaan jäsenistön työssä jatkamista koskevien työtapojen ja – käytäntöjen omaksumista ja joka toteutuu paljolti työpaikan yhteistoiminnassa.