Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta lausuntoa perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän (OKM 2012:6) ehdotuksista.
Kunnallinen työmarkkinalaitos toteaa, että uudistuksen lähtökohta, jossa perusopetuksen nykyinen kokonaistuntimäärä pysyy ennallaan, on hyvä. Samoin kannatettavaa on se, että perusopetukseen ei esitetä uusia oppi-aineita, eikä kunnille uusia tai laajenevia tehtäviä. Esityksessä otetaan näin ollen huomioon kuntien taloudelliset mahdollisuudet perusopetusta koskevien uudistusten toteuttamiseen.
Ylimääräisellä valtionavustuksella rahoitettava kieliohjelman monipuolistaminen on sinänsä kannatettavaa, mutta edellyttää samalla tietoa rahoituksen jatkuvuudesta ja vaikutuksesta opettajien osaamistarpeeseen. Vapaaehtoisen perusopetusta täydentävien kieliryhmien syntymiseen vaikuttaa paitsi opetuksen tarjoaminen, myös oppilaiden tekemät valinnat. Harvinaisten kielien (käytännössä muiden kuin englannin ja ruotsin) opetuksen toteuttamisessa tulee huomioida myös opettajien kelpoisuusvaatimukset eli se ei välttämättä ole mahdollista nykyisen opetushenkilöstön osaamisella ja maantieteellisellä jakautumisella. Saattaa nimittäin olla niin, että suurempien kaupunkien ulkopuolelta kelpoisuusvaatimukset täyttäviä opettajia ei sivutoimisiin kielenopetuksen tehtäviin ole saatavilla. Valinnaisessa aineessa opetuksen jatkuvuuden turvaamisella on myös palvelussuhdeulottuvuus; määräaikainen rahoitus ei mahdollista opettajan palkkaamista toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen.
Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja yhteiskuntaopin opetukseen esitetyt yhden vuosiviikkotunnin lisäykset painottuvat alakoulun opetukseen eikä niillä näin ollen ole liiemmin vaikutusta palvelussuhteiden kannalta.
Taito- ja taideaineiden tuntimäärän lisäys ja näissä aineissa kaikille yhteisenä annettavan opetuksen määrän kasvu painottuu vuosiluokkien 1–6 opetukseen. Opetus toteutetaan alaluokilla pääosin luokanopetuksena, jolloin vaikutus opettajien saatavuuteen on vähäinen. Luokanopetuksena annettavassa opetuksessa on myös helpommin toteutettavissa ehdotuksen tavoite pyrkiä tarkan oppiainejaon sijaista integroituihin kokonaisuuksiin.
Esityksen mukaan 7–9 vuosiluokkien taide- ja taitoaineiden tuntimäärä ei kasva, joten sen vaikutus kokoaikaisen opetushenkilöstön palkkaamiseen voidaan arvioida vähäiseksi (ks. selvitys s. 40). Aineenopettajien käyttäminen alaluokkien taide- ja taitoaineiden opetustehtävissä on turhaa ja hankalaa, koska luokanopettaja voi antaa kyseistä opetusta, eikä ole tarkoituksenmukaista käyttää aineenopettajan työaikaa opetuksen sijaista matkustamiseen. Opettajan koulutuksen osalta on myös kannatettavaa, että koulutetaan opettajia, joilla on sekä luokan- että aineenopettajan kelpoisuus. Tällöin taide- ja taitoaineiden lisäosaamista voidaan hyödyntää 1–6 vuosiluokilla sekä yhtenäisessä perusopetuksessa. Kaksoiskelpoisten opettajien kouluttaminen voi muodostua erinomaiseksi ratkaisuksi myös harvinaisten kielten opetuksen osalta.
Perusopetuksen yläluokkien opetus toteutetaan aineenopetuksena. Eri oppiaineiden välinen uudenlainen yhteistyö on sinänsä kannatettavaa, mutta esityksessä ei juurikaan konkretisoida aihekokonaisuuksina toteutettavaa opetusta. Oppiainejakoon perustuva tuntijako ei välttämättä edellytä opetuksen järjestämistä erillisinä oppiaineina, mutta ajatus integroiduista asiakokonaisuuksista voi toimiakseen ideaalisimmalla tavalla edellyttää kelpoisuusvaatimusten arviointia. Nykyisellään kelpoisuusasetus perustuu yksityiskohtaiseen oppiaineperusteiseen kelpoisuuteen, jossa opetuksen järjestäjällä ei ole juurikaan harkintavaltaa.
Periaatteessa jo nykyinenkin tuntijako mahdollistaa laajemman opettajien yhteistyön ja ilmiöpohjaisen lähestymistavan. Esityksen toteutuminen edellyttää opettajien välisen yhteistyön lisäämistä ja joustavaa yhteistyötä myös koulun ulkopuolisiin tahoihin. Tuntijakoa ongelmallisempi on perusopetuksen opettajiin sovellettava virkaehtosopimuksen mukainen opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmä. Tässä työaikajärjestelmässä palkanmaksu perustuu opetustuntien määrään. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tavoitteena on ollut ja on edelleen opettajien saaminen kokonaistyöajan piiriin, jolloin koulutuksen järjestäjän olisi helpompi resursoida opettajille työaikaa mm. yhteistyössä toteutettavaan opetukseen ja erilaisiin projekteihin. Vaikeutena tavoitteen saavuttamisessa on ollut työaikakokeilujen käynnistäminen. Uuden tuntijaon käyttöönotto ja opetuksen uudenlainen toteuttaminen asettaa vaatimuksia myös opettajien osaamiselle.
Opettajankoulutuksessa huomioitaneen muuttuneet osaamistarpeet opettajaopiskelijoiden osalta, mutta ajankohtaiset koulutushaasteet mm. opetuksen eheyttämiseen edellyttää myös monipuolista osaamisen kehittämistä sekä jatko- ja täydennyskoulutusta jo työssä oleville opettajille sekä työn organisoinnista ja suunnittelusta vastaaville rehtoreille. Valtakunnallisten tavoitteiden yhtenäinen saavuttaminen edellyttää näiden koulutuskustannusten rahoittamista valtiotalouden budjettikehyksen sisältä, kuten esityksessä mainitaankin. Tästä huolimatta työnantajan vastuulle jäävät sijaisten palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset ja työnä sijaisten hankkiminen.
Lausunnon keskeinen sisältö
Esityksessä on hyvää se, että kokonaistuntimäärä säilyy nykytasolla, ei tule uusia oppiaineita, eikä kunnille määrätä uusia ja laajenevia tehtäviä. Lisäksi esitetään lisärahoitusta harvinaisten kielten opettamiseen ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämiseen.
Kieliohjelman rahoituksen jatkuvuus voi aiheuttaa epäröintiä opetuksen tarjoamiseen, eikä välttämättä paranna pätevien opettajien rekrytointia. Ratkaisuksi voi muodostua ns. kaksoiskelpoisten opettajien koulutus.
Aihekokonaisuuksina toteutettava opetus voi edellyttää kelpoisuusvaatimusten arviointia ja asettaa haasteen opetushenkilöstön työaikajärjestelmälle.
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen
Neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala