KT Kuntatyönantajien täydentävä lausuma Trendityöryhmän väliraporttiin

​Epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisen merkittävimmäksi syyksi on muistioon ehdottomasti kirjattava lainsäädännön ja työelämän kehittämisestä johtuvat toimet. Kun kokoaikaisessa ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia henkilöitä tuetaan olemaan erilaisilla vapailla ja heille annetaan enemmän mahdollisuuksia keventää työtään osa-aikaisuudella, johtaa tämä vääjäämättä uusiin määräaikaisuuksiin ja osa-aikaisuuksiin. Myös kilpailuttamislainsäädäntö on osaltaan tuonut yksinyrittäjät työmarkkinoille.

Muistion jatkotoimenpiteisiin liittyvät johtopäätökset ovat kaiken kaikkiaan liian negatiivisia. Johtopäätöksistä puuttuu kokonaan näkemys työelämän monimuotoistumisesta trendinä. Työelämä on nykyisin eri syistä muuta kuin vakinaista kokoaikaista työtä. Kaikkien työpanos lisää työllisyyttä ja tehtyjä työtunteja. Mahdollisuus epätyypillisiin työsuhteisiin lisää valinnanvapautta ja yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla eli kaikkien mahdollisuutta osallistua työelämään edes osittaisella työpanoksella. Tämän pitäisi olla myös TEM:n ja STM:n intressissä ja se tukee myös työurien jatkamista. Työryhmässä on olan takaa etsitty epäkohtia ja niiden korjaamiseen tarvittavia lainsäädäntömuutoksia.

Työntekijöille epätyypilliset työsuhteet tarjoavat työnteko- ja ansaitsemismahdollisuuksia. Ne mahdollistavat työskentelyn omien aikataulujen mukaisesti ja siinä määrin kuin työntekijällä on halua tai tarvetta. Epätyypillinen työsuhde voi tarjota työntekijälle portin työelämään työuran alkuvaiheessa tai esimerkiksi vuokratyöllä voi hankkia esimerkiksi lisäansioita. Opiskelijoille vuokratyö mahdollistaa toimeentulon hankkimisen ohella myös työkokemuksen saamisen. Määräaikainen työsuhde tarjoaa usein myös tavan päästä työpaikan sisäisille työmarkkinoille ja työllistyä sitä kautta toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Määräaikaisia työsuhteita koskevan toimenpidekohdan lähtökohtana pidetään ”sukupuolittuneisuutta” sokeasti. Naisvaltaisten alojen kohtalo ei ole lainsäädännöllä korjattavissa vaan se vaatii segregaation purkamista koulutuksen ja uusille aloille ohjaamisen avulla. Lähtökohtana vertailu EU-keskiarvoihin ei ole vertailukelpoinen ottaen huomioon toimintaympäristön erilaisuuden. Suomalainen perhevapaajärjestelmä ja mahdollisuudet ja rohkeus käyttää erilaisia vapaita on jätetty kokonaan taka-alalle kun verrataan määräaikaisia työsuhteita EU-maiden määräaikaisten työsuhteiden käyttöön.

Työttömille työnhakijoille vuokratyö tai määräaikainen työsuhde voi olla mahdollisuus katkaista työttömyyden pitkittyminen ja sitä kautta se voi ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Yhteiskunnan kannalta vuokratyö auttaa osaltaan löytämään piilotyöpaikkoja ja tätä kautta vähentämään työttömyyttä sekä nostamaan työllisyysastetta. Lisäksi vuokratyö voi toimia kanavana työmarkkinoiden ulkopuolella olevien väliaikaiseen työllistämiseen. Vuokratyösuhteiden kautta voidaan työllistää henkilöitä, jotka esimerkiksi vajaatyökykyisyytensä vuoksi ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta.

Työelämäntutkimus on seurannut pääsääntöisesti työntekijöiden subjektiivisia tuntemuksia työolotutkimuksin ja jättänyt toimintaympäristön muutoksen vaikutuksen tutkimatta. Miksi työelämä muuttuu, minkä vuoksi työnantajat organisoivat työn uudella tavalla ja miten uusi työelämää koskeva lainsäädäntö toisaalta (uudet vapaa, mahdollisuudet käyttää joustoja) pirstoo tehtyä työaikaa. Työelämän tutkimusta tulee suunnata myös työympäristön muutosta tältä kannalta tutkivaan suuntaan.

Helsingissä 30.4.2012

KT Kuntatyönantajat

Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen