KT:n lausunnot ja kannanotot

KT Kuntatyönantajat ottaa lausunnossaan kantaa siihen, miten henkilöstöhallinto ja työnantajatoiminta on otettava huomioon uudistuksessa. Rahoituskysymyksistä ja talouden ja hallinnon välisestä suhteesta on tehtävä perusteellinen selvitys ja valmistelu. Yhdistymisestä johtuvat harmonisointikustannukset on myös pidettävä hallinnassa. KT ei pidä hyvänä hallitusohjelman kirjausta henkilöstön muutosturvan säilyttämisestä. KT on myös ehdottanut, että lainsäädäntöön kirjataan erityissäännöksiä palvelussuhteiden ehtojen harmonisoinnista.

Suomen Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien mielestä työterveyshuoltopalvelujen nykyistä tuotantorakennetta ja lakiesityksen vaikutuksia kunnallisen työterveyshuollon toimintaan ei ole selvitetty riittävästi ennen lakiesityksen antamista. Lakiesitys johtaisi lakisääteisten ja harkinnanvaraisten työterveyshuoltopalvelujen tuotannon eriytymiseen.

KT Kuntatyönantajat pitää hyvänä sitä, että koulujen ja oppilaitosten työrauhaa sekä opiskelijoiden ja oppilaiden osallisuutta pyritään edistämään. Yksityiskohtaisen sääntelyn lisäämistä pidetään kuitenkin tarpeettomana samoin kuin esityksiin sisältyvää kunnallisten koulutuksenjärjestäjien velvoitteiden kasvattamista. Sairaalaopetuksesta säätäminen omana opetuksenaan velvoittavana ja sen laajentaminen lisäävät koulutuksen järjestäjien kustannuksia. Esitetyt lakimuutokset ovat myös ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jossa sitouduttiin olemaan säätämättä lisävelvoitteita kunnille.

Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat pitävät työryhmän ehdotusta hyvänä pohjana maahanmuuttopolitiikan kehittämiselle. Ehdotuksen aihealueet ovat kuntien kannalta tärkeitä: kuntasektori on suuri työnantaja, ja kunnat tuottavat palvelut kaikille kuntalaisille. Maahanmuuttopolitiikan onnistumisen kannalta on tärkeä tukea maahanmuuttajien työllistymistä ja turvata kuntien toimintaedellytykset kotouttamisessa. On myös huolehdittava siitä, että strategian toimeenpanoon varataan riittävästi resursseja. Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota vastuunjakoon valtion, kuntien, yksityisen sektorin, järjestöjen ja maahanmuuttajien kesken.

Lainsäädäntöön on kirjattava vain sellaisia säännöksiä, jotka edistävät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutumista. Tämän vuoksi KT Kuntatyönantajat ei pidä henkilöstön irtisanomisturvan jatkamista perusteltuna. Mikäli irtisanomiskielto halutaan kuitenkin säätää, on sitä rajattava tarkasti. Lainsäädäntöön tarvitaan myös erityissäännöksiä palvelussuhteiden ehtojen harmonisoinnista.

Loppuraportista ei selviä, mihin ongelmaan koulutustilimallilla etsitään ratkaisua. Myös selvityshenkilöiden ehdotuslinjaukset ovat osin ristikkäisiä ja tavoitteiltaan päällekkäisiä. KT Kuntatyönantajat pitää tärkeänä, että aikuiskoulutusta kehitetään ennen muuta työelämän tarpeiden pohjalta. Aikuiskoulutuksen kehittämisen ja julkisen rahoituksen tulee hyödyttää eri sektoreiden työnantajia tasapuolisesti. Olennaista olisi luoda työnantajille kannustimia osaamisen kehittämiseen.