Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,64 miljardia euroa, mikä jää lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna 2010. Negatiivisen vuosikatteen kuntia on 22.
Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat.
Myös kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan. Se oli viime vuoden lopussa noin 12,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 900 miljoonaa euroa. Koko kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina 1997–2011 noin 8,5 miljardia euroa.
Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 2 085 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1 956 euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta kasvoi noin 7,2 prosenttia.
Lainakanta on kasvanut erityisesti yli 40 000 asukkaan kaupungeissa. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski-Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo 3 600 euroa asukasta kohti.
Vuosikate ei riitä edes perusrakenteisiin
Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Näin on syntynyt niin sanottua tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina 1997–2011 yhteensä yli 10 miljardia euroa.
Kuntaliitto on julkaissut tilinpäätösten ennakkotiedot ja kuntatalouden vakauttamisohjelman netissä.