Perhevapaita koskeva työsopimuslain muutos

​Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a § ”Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi” (197/2011). Samalla on muutettu työsopimuslain 7 luvun 9 §:n 2 momentin säännöstä perhevapaalla olevan työntekijän irtisanomisesta. Muutokset tulevat voimaan 1.4.2011 lukien. Lainmuutokset ovat yleiskirjeen liitteenä.

Työsopimuslain 7 a §:n perusteella työntekijällä on mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen tai muun läheisensä hoitamiseksi.

Työntekijän työstä poisjääminen edellyttää aina sopimusta työntekijän ja työnantajan kanssa. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vapaaseen. Lain perustelujen mukaan työnantajan olisi kuitenkin selvitettävä erilaiset vaihtoehdot töiden järjestämiseksi ja tarvittaessa selvitettävä työntekijälle, miksi työntekijän poissaolo ei ole järjestettävissä.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa perheenomaisissa olosuhteissa asuvien henkilöiden lisäksi esimerkiksi takenevassa tai etenevässä polvessa olevien työntekijöiden tai tämän puolison, avopuolison taikka työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävän henkilön lähisukulaisia.  Muulla läheisellä tarkoitetaan esimerkiksi hoidettavan avopuolisoa tai ystävää, joka on käytännössä osallistunut hoitoon ja huolenpitoon.

Laissa ei ole säännöksiä vapaan pituudesta, vaan sen pituus ja muut järjestelyt määritellään tehtävässä sopimuksessa. Myös työhön paluusta kesken vapaan on sovittava. Tilanteessa, jossa työntekijällä on perusteltu syy keskeyttää vapaa, voi työntekijä palata työhön ilman sopimistakin ilmoittamalla paluusta työnantajalla viimeistään kuukautta ennen paluuta. Perusteltua syytä arvioidaan samoin perustein kuin muitakin perhevapaiden keskeyttämistilanteita. Käytännössä perusteena keskeyttämiselle olisivat lähinnä tilanteet, joissa hoidettavan terveydentilassa tapahtuneet muutokset, joiden jälkeen edellytyksiä perheenjäsenen hoitamiselle kotona ei enää ole. Ennenaikainen työhön paluu olisi mahdollista myös silloin, kun hoitajan omissa edellytyksissä selviytyä hoitotehtävistä tapahtuu oleellisia muutoksia. Muutokset hoitajan taloudellisessa tilanteessa eivät ole säännöksessä tarkoitettu perusteltu syy työhön paluulle.

Työntekijän on pyydettäessä esitettävä lääketieteellinen tai sosiaaliviranomaisten antama selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

Työsopimuslain 7 luvun 9 § koskee perhevapaalla olevan työntekijän irtisanomissuojaa. Kielto irtisanoa työntekijää perhevapaan käyttämisen perusteella koskee myös uutta 7a §:n mukaista vapaata (9 §:n 1 momentti). Sen sijaan 9 § 2 momentti (irtisanomisperustetta koskeva olettama) ja
9 §:n 3 momentti (kielto irtisanoa perhevapaalla olevan työntekijä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla) eivät koske uutta 7a §:n mukaista vapaata.

Työsopimuslain 7 a §:n säännöstä sovelletaan sellaisenaan myös viranhaltijoihin, koska kunnallisesta viranhaltijasta annetun (KVhL) lain 29 §:n ja KVTES V luvun 6 §:n mukaan viranhaltijoiden perhevapaat määräytyvät suoraan työsopimuslain säännösten perusteella. Viranhaltijoilla on KVhL 38 §:n mukaan perhevapaiden osalta vastaavasti sama irtisanomissuoja kuin työntekijöillä työsopimuslain 7 luvun 9 §:ssä.

Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi on palkatonta. Vaikka KVTES:n 2010–2011 V luvun 6 §:n 2 mom:ssa ei erikseen mainita ko. vapaan palkattomuudesta, vapaan luonteesta johtuu, että se on palkatonta aikaa kuten muutkin perhevapaat (äitiyslomaa lukuun ottamatta). KVTES:n määräystä tullaan tältä osin tarkentamaan seuraavassa sopimuksessa.

Yleiskirjeestä on neuvoteltu pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa ja sen sisällöstä ollaan yksimielisiä.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS