Kunta-alalla työaikoihin liittyvistä kysymyksistä on sovittu suurelta osin kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa. Joiltain osin niissä viitataan työaikalain määräyksiin.
Työajaksi luetaan se aika, joka käytetään työntekoon ja jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
Suurin osa henkilöstöstä on seuraavien yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisten työaikamuotojen piirissä:
- yleistyöaika
- toimistotyöaika
- jaksotyöaika
- säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa
Muun muassa opettajilla, lääkäreillä, perhepäivähoitajilla sekä osalla palo- ja pelastuslaitoksen henkilöstöä on erityismääräyksiä työajoista. Lisäksi sopimuksissa on määräyksiä kaksi- ja kolmivuorotyöstä.
Työaikamuoto tehtävien ja toiminnan mukaan
Kunta tai kuntayhtymä valitsee työaikalain ja työ- ja virkaehtosopimusten rajoissa sen työaikamuodon, joka on toiminnan ja tehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisin.
- Yleistyöaikaa sovelletaan henkilöstöön, johon ei sovelleta muuta työaikaa. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.
- Toimistotyöaikaa sovelletaan virasto- ja toimistotehtävissä työskenteleviin. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.
- 37 tunnin työaikaa sovelletaan vain KVTES:ssä luetelluissa tehtävissä.
Näissä kolmessa työaikamuodossa työaika voi olla myös keskimäärin mainittu enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Näissä työaikamuodoissa työaika voidaan järjestää myös liukuvaksi.
- Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa vain työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä. Niissäkin sitä sovelletaan vain sellaisissa tehtävissä, joissa työnantajalla on tarvetta teettää yötyötä tai yli 9 tunnin työvuoroja. Esimerkiksi kolmen viikon työaikajaksossa säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia 45 minuuttia ja kuuden viikon työaikajaksossa 229 tuntia 30 minuuttia. Vuorokautista tai viikoittaista työaikaa ei ole määritelty.
Mistä voidaan sopia paikallisesti?
Useista työaikaa koskevista asioista voidaan sopia paikallisesti yleisistä virka- ja työehtosopimuksista ja työaikalaista poiketen.
Säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta, ylityön enimmäismääristä, vuorokausilevosta tai opettajien työaikaan liittyvistä määräyksistä ei voida kuitenkaan sopia paikallisesti.
Paikallisesti on voitu sopia mm. työajan tasoittumisesta korkeintaan vuoden aikana.
Järkevillä työaikaratkaisuilla työpaikan toiminta voidaan järjestää tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Työaikajärjestelyjen tavoitteena on myös oikea henkilöstömäärä oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Vapaaehtoiset työaikapankit käyttöön
Työaikapankkeja käsitellyt tupotyöryhmä sai työnsä päätökseen vuoden 2004 alussa. Työryhmän raportissa ehdotetaan, että työaikapankin käyttöönotosta sovittaisiin yritys- ja työpaikkakohtaisesti.
Työaikapankkijärjestelyillä halutaan vapaaehtoisuuden pohjalta edistää pitkäaikaisten ja yksilöllisten työ-aikajärjestelyjen sekä työ- ja vapaa-ajan yhteen sovittamista.
Kannanotto hyvistä työaikakäytännöistä
Työmarkkinakeskusjärjestöt laativat vuonna 2002 yhteisen kannanoton hyvistä työaikakäytännöistä. Hyvät työaikaratkaisut tukevat työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia.
Kannanotolla pyrittiin aktivoimaan työpaikkoja tarkastelemaan omatoimisesti työaikaratkaisujaan. Kannanotto perustui tulopoliittisessa sopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöille annettuun toimeksiantoon.
22.9.2011 17:44