Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta tuli voimaan 20.10.2007. EU:n tutkintojen ja ammattipätevyyksien tunnustamislainsäädäntöön kuuluu kolme eri tunnustamisjärjestelmää.
Ammattipätevyyden tunnustamista koskeva laki liittyy ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) täytäntöönpanoon. Sen mukaan jäsenvaltion on tunnustettava unionin kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkima koulutus tai ammattipätevyys, jos jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaan ammatin harjoittajalta tai työntekijältä vaaditaan määrättyä koulutusta tai ammattipätevyyttä.
Kolme eri tunnustamisjärjestelmää
EU:n tutkintojen ja ammattipätevyyksien tunnustamislainsäädäntöön kuuluu kolme eri tunnustamisjärjestelmää:
- yleinen tutkintojen tunnustamisjärjestelmä
- ammattikokemuksen tunnustamiseen perustuva järjestelmä
- koulutuksen vähimmäisvaatimuksen yhdenmukaistamiseen perustuva järjestelmä.
Yhdenmukaistamisjärjestelmän alaan kuuluvat mm. lääkärin, yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan ja kätilön tutkinnot ja yleisen tunnustamisjärjestelmän alaan lähihoitajan tutkinto.
Ammattikokemusjärjestelmän alaan Suomessa kuuluu vain tiettyjä sähköalan töitä. Sääntelemättömät ammatit eivät kuulu ammattipätevyyslain soveltamisalaan.
Ammattipätevyyden tunnustamislain perusteella Opetushallitus päättää muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on tietty, nimeltä mainittu tutkinto tai määrätyt opinnot.
Kunta-alalla tämä koskee päätöstä erityisesti kelpoisuudesta opetustoimen ja sosiaalihuollon virkoihin ja tehtäviin. Erityissäännösten perusteella muita ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaavia viranomaisia ovat mm. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (terveydenhuollon ammattihenkilöt) ja Elintarviketurvallisuusvirasto (eläinlääkärit).
Jos virkaan tai tehtävään edellytetään kelpoisuusvaatimuksena tietyn tasoista tutkintoa, kuten alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ei kyse ole ammattipätevyysdirektiivissä tarkoitetusta säännellystä ammatista. Jos kelpoisuusvaatimus on säädetty laissa tai asetuksessa, tekee Opetushallitus ns. tasopäätöksen, jossa määritetään ulkomailla suoritetun tutkinnon tason vastaavuus Suomen tutkintojärjestelmään verrattuna. Tästä säädetään laissa ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta.
Jos kelpoisuusvaatimus ei perustu lainsäädäntöön vaan esimerkiksi kunnan päätökseen, virkaan tai tehtävään nimittäjä päättää itse ulkomaisen tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta. Opetushallitus voi kuitenkin pyynnöstä antaa lausunnon korkeakoulututkintoa alemmista tutkinnoista ja niiden tasoista. Lausunto ei kuitenkaan tuota kelpoisuutta tehtävään, vaan viime kädessä tutkinnon vastaavuuden ratkaisee työnantaja. Myös nykyisin Opetushallitus päättää ulkomaisten korkeakoulutukintojen tuottamasta kelpoisuudesta valtion tai kunnan virkaan.
Ammattipätevyyden tunnustamislain yhteydessä muutettiin myös joitakin muita siihen liittyviä lakeja. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilölaki muutettiin vastaamaan ammattipätevyysdirektiiviä.
22.9.2011 17:44