Kunnat työnantajina
Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee 433 000 henkilöä. Työssäkäyvistä suomalaisista joka viides on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa.
Suomessa on 342 kuntaa ja 150 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Kuntien ja kuntayhtymien koko työnantajana vaihtelee hyvin paljon. Suurien kaupunkien palveluksessa on useita tuhansia henkilöitä. Suurin kuntatyönantaja on Helsingin kaupunki, jonka palveluksessa on lähes 40 000 henkilöä. Kaksi kolmasosaa kunnista ja kuntayhtymistä on työnantajia, joiden palveluksessa on alle 500 henkilöä. Kaupunkien ja kuntien palveluksessa on yhteensä 318 000 henkilöä ja kuntayhtymien palveluksessa 115 000 henkilöä.
Vuonna 2009 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat 19,2 miljardia euroa, josta noin 14,7 miljardia euroa oli palkkakustannuksia ja muu osa välillisiä työvoimakustannuksia. Yli puolet kaikista kunta-alan menoista on henkilöstömenoja.
Kunnat tuottavat palveluja
Kunnat tuottavat asukkailleen hyvinvointipalveluja. Ne vastaavat päivähoidon, koulutuksen, terveyden- ja sairaanhoidon sekä vanhushuollon palveluista ja järjestävät vesi-, energia-, jäte- ja ympäristönhuollon kunnan alueella.
Sivistystoimen alaan kuuluvat muun muassa peruskoulut, lukiot, ammattiopetus ja kirjastot. Sosiaalitoimen keskeisiä tehtäväalueita ovat lasten päivähoito, vanhustenhuolto ja sosiaalityö. Terveydenhuolto taas kattaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon.
Kunnat voivat tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Niillä on myös mahdollisuus järjestää palvelut ostamalla ne toiselta kunnalliselta tai yksityiseltä toimijalta.
Kunnat ovat turvallisia työnantajia
Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät kuten työviihtyvyys ja työilmapiiri. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pientä. Kolme neljäsosaa heistä on tehnyt töitä kunta-alalla vähintään kymmenen vuotta.
Työyhteisöinä kunnat ovat tasa-arvoisia. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Tutkimusten mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa-arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla. Myös naisten ja miesten palkkaerot ovat kunta-alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla.
Kuntatyönantajat irtisanovat tai lomauttavat työntekijöitään erittäin harvoin muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvia irtisanomisia ei kunta-alalla juurikaan ole.
Kunnissa tarvitaan osaavaa työvoimaa
Lähivuosina kunta-alalla tarvitaan runsaasti ammattitaitoista työvoimaa. Vuoteen 2030 mennessä lähes kolmasosa nykyisestä kunnallisesta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Kuntien työnantajapolitiikan keskeisin tehtävä on tulevina vuosina turvata osaavan työvoiman rekrytointi työmarkkinoilta poistuvien tilalle.
Henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen ammattitehtäviin. Kunnallisten työpaikkojen määrä kasvaa lähivuosina lähinnä kasvukeskuksissa, joissa väestönkasvu lisää henkilöstötarvetta erityisesti päivähoidossa ja opetustoimessa. Väestön ikääntyminen lisää työvoimatarvetta myös vanhustenhuollossa.
28.6.2010
|
Kunta-alalle ei suunnitteilla mittavia lomautuksia (20.1.2009)