KVTES 2020– 2021
2020–2021
-
Sisällysluettelo
- Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirja
- Työ- ja virkaehtosopimus kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2020–2021) muuttamisesta
- I luku Yleinen osa
-
II luku Palkkaus
- Yleiset määräykset
- Palkkausjärjestelmä
- Muut lisät ja palkkiot
- Erinäiset määräykset
- Palkanmaksuun liittyvät määräykset
-
III luku Työaika
- Työajaksi luettava aika
- Säännölliset työajat
- Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset
- Lepoajat
- Työaika-asiakirjat ja yötyö
- Työaikapankki
- Liukuva työaika
- Muut määräykset
- IV luku Vuosiloma
- V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat AvaaSulje
- VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
- VII luku Luottamusmiehet
- VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
- Liite 1 Hallintotehtävien ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstö
- Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö
- Liite 3 POISTETTU
- Liite 4 POISTETTU
- Liite 5 Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät
- Liite 6 Ruokapalveluhenkilöstö
- Liite 7 Lomituspalveluhenkilöstö
- Liite 8 Muiden alojen palveluhenkilöstö
- Liite 9 Neuvotteluosapuolten suositus KVTES:n palkkatilastoinnin edistämiseksi
- Liite 10 Vammaisten työllistymistyötä koskevat erityismääräykset
- Liite 11 Talonmiesten työaika
- Liite 12 Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot AvaaSulje
- Liite 13 Maatalouslomittajia koskevat erityismääräykset
- Liite 14 Kunnallisten teattereiden tekninen henkilökunta
- Liite 15 Poistettu
-
Liite 16 Matkakustannusten korvaukset
- Yleiset määräykset
- Matkustamiskustannusten korvaus
- Päiväraha
- Muut korvaukset
- Ulkomaille tehtyjen virkamatkojen kustannusten korvaukset
- Erinäisiä määräyksiä
- Liite 17
- Liite 18 Työaika 37 tuntia 45 minuuttia
- Kunnallinen pääsopimus sekä virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä
- Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta
- Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
- Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus
- Sopimukseen liittyvät lait
-
Selaa sopimuksen lukuja
AvaaSulje
KVTES 2020–2021, voimassa 1.9.2021 lukien
Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta
Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta ei ole osa KVTES 2020–2021 -sopimusta.
Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 2 §:n 1 momentissa määrätty kuukausipalkkaisen varsinaisen työsuojeluvaltuutetun korvaus on 1.8.2020 alkaen 95 € ja 1.4.2021 alkaen 96 €.
Mikäli työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä on 700 tai enemmän edellä mainittu korvaus on kuitenkin 1.8.2020 alkaen 263 € ja 1.4.2021 alkaen 266 €. Tämä korotettu korvaus on voimassa määräajan 1.4.2020–28.2.2022.
Helsingissä 27. toukokuuta 2020
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
JULKISEN ALAN UNIONI JAU RY
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ SOTE RY
Usein kysyttyä
Miten varmistetaan työsuojeluvaltuutettujen vaikutusmahdollisuudet isossa organisaatiossa?
Isossa organisaatiossa kannattaa harkita kaksi- tai kolmitasoista työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiota, jotta voidaan varmistaa työsuojeluvaltuutettujen osallistumisoikeus työsuojelutoimikuntaan tai muuhun edustukselliseen yhteistoimintaelimeen sekä oikeus tehdä ehdotuksia työsuojelutoimikunnassa käsiteltävistä asioista.
Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimuksen (27.10.2022) mukaan
5 § Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio
Työsuojelu- ja työympäristötyön yhteistoimintaa varten työpaikalla on valvontalain mukaisesti työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu varavaltuutettuineen sekä työsuojelutoimikunta tai muu työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain 14 §:n mukainen yhteistoimintaelin, johon työsuojelun yhteistoiminta on yhdistetty. Muussa vastaavassa edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä, kun käsitellään valvontalain 26 §:ssä tarkoitettuja asioita. Työsuojeluvaltuutetut ovat aina työsuojelutoimikunnan jäseniä.
Suurissa työnantajayksiköissä tai muutoin paikallisesti harkituilla perusteilla voidaan edellä 1 momentissa mainitun työsuojelutoimikunnan tai muun edustuksellisen yhteistoimintaelimen lisäksi paikallisella sopimuksella muodostaa kaksi- tai kolmetasoisesti yhteistoimintaelimiä tai -kokonaisuuksia hallintokunta-, palvelualue- tai toimialakohtaisesti, taikka virastoa, laitosta tai muuta tarkoituksenmukaista, esimerkiksi seudullista tai alueellista, kokonaisuutta varten.
9 § Työsuojelutoimikunta tai muu vastaava edustuksellinen yhteistoimintaelin
Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi ja yhteistoiminnan kehittämiseksi sekä saada esityksistään perusteltu palaute.
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukaan
Työsuojelutoimikunnan valitseminen ja kokoonpano (39 §)
Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä.
- Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus (27.10.2022) KT:n suosituksissa > (27.10.2022 annettu suositus korvaa aiemman vuonna 2008 annetun Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen.)
Muualla verkossa
Sivua on päivitetty 21.3.2024 ja sille on muun muassa lisätty linkki uusimpaan yhteistoimintaa koskevaan virka- ja työehtosopimukseen.
Miten toimitaan työsuojelun yhteistoimintaorganisaation valmistelemiseksi, jos kuntayhtymä jakautuu useammalle hyvinvointialueelle?
Jos kuntayhtymä jakautuu useammalle hyvinvointialueelle, valmisteluun on haasteellista osallistua. On kuitenkin tärkeää olla yhteydessä eri alueiden valmistelusta vastaaviin ja saattaa valmistelijoiden tietoon työsuojelulliset erityistarpeet sekä se, miten kuntayhtymässä työsuojelun yhteistoiminta on järjestetty erityistarpeet huomioiden.
Miten määritellään työsuojelun yhteistoimintahenkilön työpaikka tai toiminta-alue?
Valintojen toimittamista varten sopijaosapuolten on määriteltävä työpaikka ja/tai toiminta-alue, johon työsuojelun yhteistoimintahenkilöt valitaan.
Työsuojelun valvontalain (TsValvL) 25 §:n mukaan työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostamaa kokonaisuutta, jossa työsuojelunyhteistoimintahenkilöllä on tosialliset mahdollisuudet toimia.
Hyvinvointialue on TsValvL:n 25 §:ssä ja kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu työpaikka.
Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn muistion (8.10.2021) mukaan
- työpaikan käsite vaikuttaa edustukselliseen yhteistoimintaan ja työsuojeluvaltuutetun valintaan
- työpaikka on saman työnantajan yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostama toiminta-aluekokonaisuus
- työpaikan määrittelevät sopijaosapuolet yhdessä
- työsuojeluvaltuutetun toiminta-aluetta (työpaikkaa) määriteltäessä otetaan huomioon työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat
- saman työnantajan osalta voidaan määritellä useampia toiminta-alueita.
Työpaikan käsitellä viitataan työsuojeluvaltuutetun toiminta-alueeseen, jonne työsuojeluvaltuutettu on valittu. Yhdellä toiminta-alueella tai työpaikalla voi olla useita työsuojeluvaltuutettuja, ja työsuojeluvaltuutettujen määrä vaihtelee ajankäyttöneuvottelujen ja -kertoimen mukaisesti.
Esimerkiksi yksi toimiala voi olla työpaikka ja siellä voi olla edustettavien lukumäärän ja ajankäyttöneuvottelujen tuloksena useampi työsuojeluvaltuutettu saman työpaikan käsitteen alla.
Hyvänä lähtökohtana voidaan pitää toiminnallisesti tarkoituksenmukaista aluetta, jossa on huomioitu työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat.
Muualla verkossa