Hallitusohjelmaa toteuttavat työryhmät käynnistyivät kesällä

Hallitusohjelmaa toimeenpanevissa työryhmissä olivat esillä muun muassa aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen, jatkuvaan oppimiseen, työrauhakysymyksiin, vuokratyöhön, TE2024-uudistuksen toimeenpanoon, sosiaali- ja työttömyysturvan uudistamiseen ja paikalliseen sopimiseen liittyvät kysymykset. KT antoi vuoden aikana kaikkiaan 38 virallista lausuntoa, jotka liittyivät lainvalmisteluun.

Suomen työmarkkinamallia koskevia neuvotteluja käytiin syyskaudella. Ministeri Satonen rohkaisi työmarkkinatoimijoita neuvotteluihin työmarkkinamallista. Käydyt keskustelut eivät kuitenkaan johtaneet syvällisiin neuvotteluihin tai yhteisiin esityksiin. Neuvottelut katkesivat, joten lausuntokierros vientivetoisesta työmarkkinamallista ja sovittelujärjestelmän kehittämistä koskevista hallitusohjelmakirjauksista käynnistyi aivan toimintavuoden lopulla.  

KT oli keskusjärjestöedustajana mukana työttömyysturvalainsäädännön kehittämisessä ja niihin liittyvissä valmisteluryhmissä. Kokonaisuus jakaantuu kahteen hallituksen esitykseen, joilla on vahva keskinäinen riippuvuussuhde. Eduskunta päätti vuoden lopussa uudistuksen ensimmäistä vaihetta koskevasta lakipaketista, jonka mukaan työttömyysturvan ansiopäivärahan saamisen ehtona ollut työssäoloehto muun muassa piteni 12 kuukauteen ja työssäoloehdon kertymä muuttui tuloperusteiseksi. Toisen kokonaisuuden valmistelu jatkui vuoden 2024 puolelle. KT on kannattanut uudistuksia, mutta pitänyt tärkeänä, että uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen seurattaisiin, etenkin työvoimapalveluiden tarjoamisen näkökulmasta. 

Paikallisen sopimisen työryhmässä edunvalvonnallinen painopiste oli varmistaa, etteivät uudistukset vaikeuta paikallista sopimista kunta- ja hyvinvointialalla.  

Työrauhatyöryhmässä KT halusi varmistaa lakimuutosten toteuttamisen, jotta oikeutta poliittisiin työtaisteluihin ja tukityötaisteluihin rajoitettaisiin työrauhan turvaamiseksi.

Hyvän työn ohjelma käynnistyi loppuvuonna edistämään hyvinvointialueiden henkilöstön saatavuutta. KT oli mukana ohjelmassa. Toimintavuonna KT edisti eri tavoin henkilöstön saatavuutta niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin näkökulmasta muun muassa työryhmätyöskentelyjen, lausuntojen ja koulutusten kautta. KT:n mielestä työnantajia tuetaan parhaiten kohdentamalla koulutusta työvoimapula-aloille sekä asettamalla vaadittavat henkilöstömitoitukset realistiselle tasolle.  

Vuoden aikana valmisteltiin julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleenjärjestämistä ja työttömyysturvaetuuksia koskevat lainsäädäntöuudistukset. KT oli huolissaan erityisesti uudistusten vaikutuksista velvoitetyöllistämiseen sekä kuntien talouteen.

Sosiaaliturvakomitea aloitti toisen kauden työskentelynsä syksyllä 2023, jolloin komitean kokoonpanoa ja tehtäviä muutettiin vuoteen 2027 jatkuvaksi toimikaudeksi. Komitean tehtävänä on tehdä ehdotuksia ja aloitteita sosiaaliturvan uudistamiseksi sekä toteuttaa niitä koskevat esiselvitykset ja arvioinnit. Vuoden aikana komitea valmisteli välimietintönsä, johon KT jätti oman mietintönsä. KT korosti valmistelun aikana, että sosiaaliturvaa on uudistettava huomioiden julkisen talouden kestävyys ja työllisyyden edistäminen.