Lääkärien virka- ja työehtosopimukseen uusi palkkauksen uraporrasjärjestelmä

Lääkärien virka- ja työehtosopimus (LS 2022–2025) muuttuu 1.6.2023 alkaen.

Lääkärisopimukseen on sovittu uusi palkkauksen uraporrasjärjestelmä. Uraporrasjärjestelmä korvaa tehtävän vaativuuden arvioinnin järjestelmän (tehtäväkohtainen palkka). Muut palkkausjärjestelmän osat eivät tässä vaiheessa muutu. Lääkärisopimuksen uusi palkkauksen uraporrasjärjestelmä ei koske eläinlääkäreitä (liite 5).

Liitteen 1 (perusterveydenhuollon lääkärit) suoritepalkkausjärjestelmän käyttöönottoa on tarkistettu. Lisäksi on sovittu keskitetyn erän käytöstä (1.6.2023) ja tarkistettujen palkkojen maksamisesta 1.6.2023 erien osalta.  Tässä yleiskirjeessä selostetaan kaikki sopimusmuutokset.

Uuden valtakunnallisen uraporrasjärjestelmän käyttöönottoa edeltää paikalliset neuvottelut paikallisista järjestelmätarkennuksista. Uraporrasjärjestelmään siirtymiseen on aikaa 31.12.2023 asti (siirtymäkausi). Siirtymä voi kuitenkin tapahtua niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.

Lääkärisopimuksen (LS 2022–2025) sähköinen versio päivitetään syksyn aikana muuttuneiden määräysten vuoksi. Koko Lääkärisopimuksen terminologia päivitetään vastaamaan uutta palkkausjärjestelmää ja mm. lainsäädännön muutokset (sote-uudistus) huomioidaan. Lääkärien ja hammaslääkärien yleiset palvelussuhteen ehdot ovat määräytyneet 1.3.2023 lukien hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) mukaan siten kuin Lääkärisopimuksessa on tarkemmin määrätty. Myös tätä koskevat muutokset päivitetään sähköiseen sopimukseen.

Lääkärisopimuksen soveltamisala kattaa hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät (esim. HUS). Lääkärisopimusta sovelletaan myös Helsingin kaupungissa.

Ne kunnat, jotka vielä noudattavat lähinnä työterveyshuollon lääkäreihin Lääkärisopimusta 30.4.2025 saakka, eivät siirry uraporrasjärjestelmään vaan jakavat järjestelyerävarallisuuden (yhteensä 1,9 %) nykyisen LS palkkausjärjestelmänsä puitteessa. Yleiskirjeen liitteet 1–6 eivät näin ollen koske ko. tilanteita.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä JUKO ry:n kanssa ja sopijaosapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

1    Yleiskirjeen sisällöstä

Tämä yleiskirje sisältää

• Lääkärisopimuksen selostuksen mm. 1.6.2023 lukien muuttuvista palkkausmääräyksistä ja niihin liittyviä soveltamisohjeita
• ohjeen uraporrasjärjestelmään siirtymisen tueksi
• liitteiden 1–4 palkat 1.6.2023 ja 1.10.2023 lukien
• esimerkkejä siitä, miten uraporrasjärjestelmää sovelletaan sekä
• hakemuslomakkeet, joilla voi hakea lupaa siihen, että paikallisesti sovitaan lisäportaista sekä liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmästä poikkeamiseen.

2    Tehdyn ratkaisun tarkoitus ja vaikutukset

KT:n, Lääkäriliiton ja Hammaslääkäriliiton tekemä perusratkaisu LS liitteiden 1–4 palkkausjärjestelmästä valmistui kesäkuun lopussa. Osapuolten hallinnot ovat ratkaisun hyväksyneet.

KT ja em. liitot ovat neuvotelleet Lääkärisopimuksen palkkausjärjestelmästä jo pitkään. Palkkausjärjestelmää uudistetaan palvelemaan paremmin terveydenhuoltoa hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä sekä palkitsemaan lääkäreitä ja hammaslääkäreitä nykyistä oikeudenmukaisemmin.

Erityisesti Lääkärisopimuksen alalla, missä tehtävänkuvat rajautuvat vahvasti koulutuksen, työssä kertyneen osaamisen ja roolin (esim. johtotehtävät) perusteella, paikallinen tehtävien vaativuudenarviointijärjestelmä on koettu osin turhaksi ja raskaana ylläpitää. Mm. näistä syistä osapuolet neuvottelivat valtakunnallisesti kaikille hyvinvointialan työnantajille yhden yhteisen järjestelmän. Uraporrasjärjestelmässä uraporraspalkka muuttuu portaittain tehtävän, osaamisen ja urakehityksen myötä.

Uudistuksen tavoitteena on tukea hoidon laadun ja tuloksellisuuden kehittämistä ja palkita lääkäreitä ja hammaslääkäreitä oikeudenmukaisesti ja uran eri kohdissa oikea-aikaisesti.

Ratkaisu muuttaa LS 2022–2025 lukua I (yleinen osa), lukua II (palkkaus), lukua IV (muut määräykset/ paikallinen sopiminen) ja liitteitä 1–4 (perusterveydenhuollon lääkärien ja hammaslääkärien sekä erikoissairaanhoidon lääkärien ja hammaslääkärien palkkausmääräykset).

2.1    Uraporrasjärjestelmästä lyhyesti

31.5.2023 saakka voimassa olleiden Lääkärisopimuksen palkkausmääräysten mukaan lääkäriin ja hammaslääkäriin sovellettiin tehtävän vaativuuden arviointia ja tehtäväkohtaisen palkan määräyksiä paikallisen, työnantajakohtaisen järjestelmän mukaisesti. Tehtävästä vähintään maksettava palkka oli kunkin hinnoittelukohdan ns. peruspalkka (palkkahinnoittelun kulloinkin voimassa oleva alaraja). Uusi uraporrasjärjestelmä on valtakunnallinen (paikallisesta sopimisesta ks. tarkemmin kohdat 2.3, 3.2.4.3 ja 3.3.1).

Uudessa järjestelmässä uraporrasjärjestelmä määrittää sen, mitä palkkaa lääkärin/hammaslääkärin tehtävästä on vähintään maksettava. Uraporrasjärjestelmä sisältää portaita, jotka vastaavat uran kehitystä. Uraporrasjärjestelmässä palkka muuttuu portaittain mm. koulutuksen, tehtäväsisällön ja uran vaiheiden myötä. Uraporraspalkka määräytyy sovellettavan portaan mukaan. Sovellettava porras määräytyy tehtävässä vaaditun osaamisen ja vastuun (OSVA) perusteella.

Lääkärille/hammaslääkärille maksettavan uraporraspalkan suuruus määräytyy kuitenkin paikallisen palkkatason perusteella. Uraporraspalkan lisäksi maksetaan tehtävälisää tehtävistä, joita ei ole huomioitu uraporraspalkassa.

2.2    Palkankorotukset, kesäkuun 2023 järjestelyerät ja tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tämän yleiskirjeen liitteessä 3 annetaan käytännön ohjeet yleiskorotusten ja järjestelyerien laskennasta ja palkkojen muuntamisesta 31.5.2023 saakka voimassa olleesta palkkausjärjestelmästä 1.6.2023 voimaan tulleeseen järjestelmään.

Lääkärisopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirjan 12 §:stä poiketen kesäkuun 2023 järjestelyerien perusteella maksuun tulevat korotukset maksetaan viimeistään joulukuun 2023 normaaleina palkanmaksupäivinä (ns. takautuva palkanmaksu).

Kesäkuun yleiskorotus (mikäli se on vielä maksamatta) ja erikoistuville lääkäreille/hammaslääkäreille liitteissä 1, 3 ja 4 maksettavat palkankorotukset (keskitetty erä) pyritään maksamaan kuitenkin mahdollisimman pian.

Huomioitavaa on myös se, että lokakuussa maksuun tulee yleiskorotus 0,77 prosenttia (yleiskirje 11/2023).

2.3    Paikalliset neuvottelut

Paikalliset neuvottelut koskevat sekä paikallisten erien jakamista (kohdat 2.2 ja yleiskirjeen liite 3), että uraporrasjärjestelmän rakentamista. Yhteistyöstä henkilöstön edustajien kanssa ks. tarkemmin kohta 3.2.4.3.

Paikalliset neuvottelut tulee käydä niin, että tarvittavat työnantajapäätökset voidaan tehdä ajoissa ja maksaa palkat virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Järjestelyeristä neuvoteltaessa noudatetaan yleiskirjeen 2/2021 mukaisia menettelytapasääntöjä neuvotteluprosessin eri vaiheissa. Uuden järjestelmän toimivuus edellyttää sen läpinäkyvyyttä organisaation sisällä.

Uraporrasjärjestelmä on velvoittava ja sitä noudatetaan 1.6.2023 voimaan tulleen Lääkärisopimuksen määräysten mukaisesti.

Palkkaukseen liittyvät paikalliset sopimukset käydään läpi. Uusien määräysten kannalta ristiriitaiset sopimukset irtisanotaan.

Liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmään siirtymiseen voi liittyä tarvetta neuvotella paikallisesti siitä, miten suoritepalkkausjärjestelmä rahoitetaan. Neuvottelut voivat liittyä entisten palkkausjärjestelmien muuntamiseen yhdeksi uraporrasjärjestelmäksi ja liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmäksi.
Mahdollisesta paikallisesta sopimisesta ks. kohta 3.3.1.

KT, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto antavat tarvittaessa tukea paikallisille toimijoille mahdollisissa ongelmatilanteissa ja linjanvedoissa mm. tilanteissa, joissa hyvinvointialueella on ollut useita paikallisiin sopimuksiin perustuvia palkkausjärjestelmiä tai sovellettavan liitteen valinnassa.

2.4    Valtakunnallisten neuvotteluiden jatkuminen

Kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelmaan (virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027) sisältyy 0,4 prosentin suuruinen keskitetty erä 1.2.2024.  Valtakunnalliset neuvotteluosapuolet neuvottelevat 31.10.2023 mennessä säännöllisen työajan ansioiden vaikutuksista suoritekompensaatioon, tuntipalkan jakajien yhtenäistämisestä ja varsinaisen palkan käsitteestä. Keskitettyä erää voidaan myös käyttää henkilökohtaisen lisän järjestelmää koskevaan päivitykseen. Vuoden 2023 henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärää koskeva ohjeistus annetaan myöhemmin syksyllä 2023.

3    Muuttuneet määräykset

3.1    Yleinen osa (I luku)

3.1.1    Sopimuksen soveltaminen (2 §)

Määräystä on päivitetty. Lääkärisopimuksen piirissä oleviin sovelletaan myös kulloinkin voimassa olevaa hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) määräyksiä tarkemmin Lääkärisopimuksessa määritellyllä tavalla. Näin ollen kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä ei enää sovelleta. Tämä muutos on tapahtunut 1.3.2023 alkaen (ks. yleiskirje 16/2023).

Kuitenkin eläinlääkäreihin (liite 5) sovelletaan edelleen 31.5.2023 voimassa ollutta Lääkärisopimusta sekä KVTESin määräyksiä. Liitteen 5 piirissä olevat ovat Lääkärisopimuksessa Lääkärisopimuksen voimassaolon ajan (30.4.2025 saakka).

2 § 3 momentissa on lueteltu Lääkärisopimuksen liitteet ja niiden soveltamisalat. Liitteiden soveltamispiiriä on tarkennettu ja modernisoitu. Liitteen 1 soveltamispiiriin kuuluvat perusterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit, sosiaalihuollossa, kuntoutuksessa ja kotihoidossa työskentelevät lääkärit sekä työterveyshuollon lääkärit. Liitteessä 2 ovat perusterveydenhuollossa ja opetusklinikoilla työskentelevät hammaslääkärit. Liitteen 3 soveltamispiirissä ovat erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollon ylläpitämässä erikoissairaanhoidossa toimivat lääkärit ja liitteessä 4 erikoissairaanhoidossa työskentelevät laillistetut hammaslääkärit. Liitteen 5 soveltamisala on ennallaan (kuntien, kuntayhtyminen ja hyvinvointialueiden palveluksessa työskentelevät laillistetut eläinlääkärit).

Jos lääkäri/hammaslääkäri työskentelee sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, häneen sovelletaan sen liitteen määräyksiä, jossa hän pääasiallisesti työskentelee. Palkkauksen määräytymisestä tämän ryhmän kohdalla, ks. palkkausluvun 7 §.

3.2    Palkkaus (II luku)

3.2.1    HYVTESin palkkausluvusta sovellettavat määräykset (1 §)

Lääkärisopimuksen II lukuun on siirretty HYVTES-palkkausluvusta joitakin määräyksiä, jotka ovat nyt osa Lääkärisopimusta. Näitä määräyksiä ovat työkokemuslisä (LS II luku 10 §), rekrytointilisä (11 §), kielilisä (12 §), tulospalkkio (19 §), kertapalkkio (20 §), osa-aikaisen palkan (18§) sekä varsinaisen palkan (14 §) määräys. Myös henkilökohtaisen lisän määräys (9 §) on täydentynyt.

Näin ollen, HYVTES-palkkausluvusta jää noudatettavaksi 1 § (viranhaltijan ja työntekijän oikeus palkkaan), 17 § (työnantajan edustajan palkka), 18 § (palkanmaksu), 19 § (palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta), 20 § (saatavan kuittausoikeus ja palkan takaisinperintä) sekä 21 § (palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta).

3.2.2    Palkkaukseen liittyviä keskeisiä käsitteitä (2 §)

Palkkausluvun 2 §:ään on koottu uuden palkkausjärjestelmän keskeisimmät käsitteet. Uutta järjestelmää selitetään tarkemmin kohdasta 3.2.3 eteenpäin. Henkilökohtaisen lisän ja työkokemuslisän määritelmät ovat ennallaan.

Uraporrasjärjestelmä

Uraporrasjärjestelmä määrittää sen, mitä palkkaa lääkärin/hammaslääkärin tehtävästä on maksettava. Uraporrasjärjestelmä sisältää portaita, jotka vastaavat uran kehitystä. Uraporrasjärjestelmässä palkka muuttuu portaittain mm. koulutuksen, tehtäväsisällön ja uran vaiheiden myötä.

Uraporraspalkka

Uraporraspalkka on tehtävästä maksettava palkka, joka määräytyy sovellettavan portaan mukaan. Sovellettava porras määräytyy tehtävässä vaaditun osaamisen ja vastuun (OSVA) perusteella. Uraporraspalkka on osa varsinaista palkkaa.

Liitteissä 1–4 on määritelty vähintään maksettavan uraporraspalkan euromäärä. Lääkärille/hammaslääkärille maksettavan uraporraspalkan suuruus määräytyy paikallisen palkkatason perusteella.

Osaaminen ja vastuu OSVA

Osaaminen ja vastuu (OSVA) ovat tekijöitä, joiden perusteella määritellään tehtävään sovellettava porras. Uraporrasjärjestelmän ulkopuolisilla (7 §) tehtävästä maksettava palkka määräytyy myös osaamisen ja vastuun (OSVA) perusteella.

Tehtävälisä

Tehtävälisä on palkkatekijä, jota maksetaan uraporraspalkan tai sitä vastaavan tehtävästä maksettavan palkan lisäksi tehtävistä, joita ei ole huomioitu uraporraspalkassa. Tehtävälisät on määritelty liitteissä 1–4.

Tehtävästä maksettava palkka

Tehtävästä maksettava palkka muodostuu uraporrasjärjestelmän piiriin kuuluvalla uraporraspalkasta ja mahdollisesta tehtävälisästä. Uraporrasjärjestelmän ulkopuolisella tehtävästä maksettavalla palkalla tarkoitetaan uraporraspalkkaa vastaavaa palkkaa ja mahdollisia tehtävälisiä.

Kokonaispalkka

Kokonaispalkalla tarkoitetaan yhtä palkkaa, joka sisältää kaikki lääkärisopimuksen palkkausluvun mukaiset palkanosat, jollei työnantajan asianomaista lääkäriä/hammaslääkäriä koskevassa päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Kokonaispalkkaa on mahdollista käyttää uraporrasjärjestelmän ulkopuolisissa ylemmissä johtotehtävissä.

3.2.3    Palkkausjärjestelmä (3 §)

Lääkärisopimuksessa palkan perusteena ovat

• tehtävät ja niiden edellyttämä osaaminen ja vastuu (uraporraspalkka ja tehtävälisä)
• työssä suoriutuminen ja ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä)
• palvelusaika (työkokemuslisä)
• suoritteet (toimenpide- ja suoritepalkkiot, todistus - ja lausuntopalkkiot) ja
• tuloksellinen toiminta (tulospalkkio).

Lisäksi voidaan maksaa muita Lääkärisopimuksessa erikseen mainittuja lisiä, palkkiota ja korvauksia.

Lääkärin/ hammaslääkärin tehtävästä maksettava palkka perustuu ensisijaisesti uraporrasjärjestelmään, ja sopimuksen edellytysten täyttyessä myös tehtävälisään. Jotkut tehtävät ovat uraporrasjärjestelmän ulkopuolisia (ks. kohta 3.2.7) tai kokonaispalkkaisia (ks. kohta 3.2.8).

3.2.4    Uraporrasjärjestelmä (4 §)

Palkkausluku ja liitteet 1–4 muodostavat kokonaisuuden. Lääkärin/hammaslääkärin tehtävästä vähintään maksettava uraporraspalkka määräytyy liitteessä 1–4 kuvattujen portaiden mukaan.
Lääkärin/hammaslääkärin tehtävään sovellettava porras määräytyy sen liitteen mukaan, mitä tehtävään sovelletaan. Portaan määräytymisen perusteena on ensisijaisesti tehtävässä vaadittu osaaminen ja vastuu (OSVA).

Palkkausluvun 4 §:ssä on määritelty se, mitä uraporrasjärjestelmässä tarkoitetaan osaamisella ja vastuulla.  Tehtävän edellyttämään osaamiseen ja vastuuseen vaikuttaa myös tehtävään kuuluva itsenäisen harkinnan määrä (mm. kliininen autonomia).

Osaamisella tarkoitetaan tehtävän edellyttämää

• tutkintoa tai koulutusta,
• työuralla hankittuja keskeisiä tietoja ja taitoja ja
• ammatillisen osaamisen kehittämistä ja ylläpitoa (eli esim. ns. täydennyskoulutus).

Vastuulla tarkoitetaan

• vastuuta aineellisista arvoista ja/tai tiedoista,
• vastuuta yksilöstä/ihmisestä, vastuuta potilaista ja/tai potilasryhmistä,
• suunnittelu-, kehitys- ja tulosvastuuta ja/tai
• työnjohto- tai esihenkilövastuuta.

Vastuun laajuus, vaikuttavuus ja syvyys vaihtelee.

Liitteissä on jokaiselle portaalle porraskuvaus, jolla on pyritty kuvaamaan tyypillistä ko. portaan tehtävää. Kuvaus ei ole tyhjentävä.

Uraporrasjärjestelmästä toisin sopimista on rajoitettu. Paikallisesti voidaan sopia kuitenkin lisäportaita liitteissä olevien portaiden lisäksi.  Lisäportaista sopiminen paikallisella sopimuksella edellyttää KT:n ja JUKO ry:n antamaa etukäteistä hyväksyntää. Paikallisesta sopimisesta ks. kohta 3.3.1.

3.2.4.1    Portaille sijoittaminen

Sijoittelu tehdään tehtävän sisällön perusteella. Portaan valintaan ei vaikuta virka- tai tehtävänimike tai nykyinen palkkataso. Uran ensimmäisinä vuosina kysymys on lääkärin/hammaslääkärin perustehtävistä, mutta ammatinhallinnan ym. kehittyessä myös tehtävässä vaadittu osaaminen ja vastuu kasvaa. Uraporrasjärjestelmä toimii siten, että vaativimpien tehtävien osuus korostuu uran edetessä (esim. 2C).

Liitteissä 1–4 on uraporraspalkkaa koskevan 1 §:n soveltamisohjeessa kuvattu, millaista osaamista ja vastuuta kunkin portaan soveltaminen edellyttää. Niiden tarkoitus on auttaa työnantajaa tehtävän sijoittamisessa oikealle portaalle. Paikallisesti ko. kuvauksia voi olla tarpeen täydentää paikallisen tilanteen perusteella. Palkkaportaan soveltamisen edellytyksiä ei kuitenkaan voida tiukentaa kuvauksia täydennettäessä.

Portaalta toiselle voidaan liikkua myös portaita ylittäen tai alittaen. Esimerkiksi
1)    portaalle 2A sijoitetuissa tehtävissä toimiva erikoislääkäri voi siirtyä suoraan portaalle 2C erikoislääkärin erittäin vaativiin tehtäviin,
2)    portaalle 2B sijoitetuissa vaativissa erikoislääkärin tehtävissä toimiva voi siirtyä portaalle 3B sijoitettuihin ylilääkäriksi johtamistehtäviin tai
3)    portaalle 3C sijoitetuissa ylilääkärinä ollut, erittäin vaativia johtamistehtäviä hoitanut voi siirtyä portaan 2 C erikoislääkärin erittäin vaativiin tehtäviin.

Osa portaista on sidottu kriteeriin, jonka täyttyessä on siirryttävä soveltamaan uutta porrasta. Esimerkiksi kun lääkäri/hammaslääkäri saa oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä/hammaslääkärinä tai erikoislääkärinä/erikoishammaslääkärinä, uutta porrasta sovelletaan seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on myöntänyt laillistuksen ja lääkäri/hammaslääkäri on esittänyt selvityksen asiasta työnantajalle. Kun seuraavan portaan soveltaminen edellyttää tiettyä määrää työskentelyä, sovelletaan uutta porrasta edellytyksen täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

Portaille sijoittamisessa voidaan käyttää apuna vanhan järjestelmän mukaisia hinnoittelutunnuksia liitteiden 1 §:ien porraskuvausten mukaisesti.

Tehtävä on uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen tehtävä, mikäli uraporrasjärjestelmästä ei löydy tehtävään sovellettavaa porrasta ja tästä syystä sovellettavaa uraporraspalkkaa ei voida määritellä. Uraporrasjärjestelmän ulkopuolisesta tehtävästä maksettava palkka määritetään 7 §:n mukaisesti tai ylemmissä johtotehtävissä kokonaispalkkana (8 §).

3.2.4.2    Työnantajan päätösvalta ja toimenpiteet

Työnantaja päättää uraporrasjärjestelmän piiriin kuuluvan lääkärin/hammaslääkärin tehtävään sovellettavan portaan kokonaisarvioinnilla. Kokonaisarviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja porraskuvauksessa ennalta määritellyin perustein. Työnantajan on käytettävä harkintavaltaansa siten, että sovellettava porras määritellään mahdollisimman objektiivisesti.

Siirtymävaiheessa uuteen uraporrasjärjestelmään työnantaja käy tehtävät läpi ja tekee alustavan sijoittelun tehtävistä eri portaisiin (ks. tarkemmin kohta 3.2.4.1 portaille sijoittaminen).

Työnantaja päättää uraporraspalkasta. Paikallinen uraporraspalkka määräytyy työnantajalla käytössä olevan palkkatason mukaisesti. Paikallisen palkkatason määräytymisestä siirtymävaiheessa ks. yleiskirjeen liite 3. Samaan portaaseen kuuluvien uraporraspalkkojen tulee olla samansuuruiset (huom. kuitenkin palkkojen yhteensovittamisesta todettu).  Portaiden välillä tulee olla tarkoituksenmukainen palkkaero, joka huomioi osaamisen ja vastuun lisääntymisen.

Siirtymävaiheessa maksussa oleva palkka ei saa vaikuttaa sovellettavan portaan valintaan.
Työnantaja tekee selvityksen uuden uraporrasjärjestelmän tasoista ja tehtävien sijoittelusta 31.5.2024 mennessä. Selvitys käsitellään paikallisella tasolla. Tieto annetaan myös valtakunnallisille neuvotteluosapuolille 15.6.2024 mennessä. Asiasta ohjeistetaan tarkemmin myöhemmin.

3.2.4.3    Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa palkkausjärjestelmän käyttöönotossa ja sopimuskaudella

Onnistuneen uraporrasjärjestelmän tekeminen edellyttää hyvää yhteistyötä sekä eri työnantajien edustajien että luottamusmiesten välillä.

Siirtymävaiheen ajaksi perustetaan paikallinen LS-palkkausryhmä. Paikallinen LS-palkkausryhmä kokoontuu säännöllisesti koko sopimuskauden ajan.

Käyttöönottovaiheessa paikallisessa LS-palkkausryhmässä neuvotellaan yhdessä paikallisesti tarkennettavista liitteiden 1–4 porraskuvauksista ja selvitetään eri ratkaisuvaihtoehtoja esille tuleviin soveltamisen ongelmiin. Valtakunnalliset porraskuvaukset ovat liitteissä 1–4.

Neuvotteluissa pyritään yksimieliseen ratkaisuun. Mikäli paikallisesti ei päästä yksimielisyyteen siitä, miten uraporrasjärjestelmää sovelletaan joissakin tilanteessa (tyyppitilanne), osapuolet voivat siirtymäkauden ajan tuoda soveltamisongelman käsiteltäväksi valtakunnalliseen LS-palkkausryhmään, joka antaa ratkaisusuosituksen.

Työnantaja tekee viime kädessä palkkausjärjestelmää koskevat päätökset ja linjanvedot. Uraporrasjärjestelmää koskee normaalit kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen mukaiset erimielisyysmenettelyt.

Luottamusmiehellä on oikeus saada nähtäväksi paikalliset uraporrasjärjestelmän määritykset ja portaille määritetyt tehtävät. Tämä koskee sekä järjestelmän käyttöönottoa koskevaa neuvotteluvaihetta että valmiin järjestelmän soveltamisvaihetta. Tarkastelua kaikkien portaiden käytöstä tehdään kalenterivuosittain yhdessä luottamusmiehen kanssa.

Paikalliset uraporrasjärjestelmän määritykset ja portaille määritetyt tyypilliset tehtävät sekä työnantajan määrittämät tehtävälisät (ks. kohta 3.2.6) on oltava henkilöstön nähtävillä.

Myös lääkärillä/hammaslääkärillä on oikeus saada tietoonsa hänen tehtävänsä sijoittuminen portaalle ja sen perustelut.

3.2.5    Tehtävämuutosten vaikutus sovellettavaan portaaseen (5 §)

Edellä on kuvattu osaamisen ja vastuun vaikutusta lääkäriin/hammaslääkäriin sovellettavaan portaaseen.

5 §:n perusteella jos lääkärin/hammaslääkärin tehtävä muuttuu tai muutetaan vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan/tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleen järjestelyjen vuoksi, porrasta tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Muutoksen ajankohdista todetaan:

• Porras ja uraporraspalkka korottuvat tehtävämuutosajankohdasta lukien, kun muutettu tehtävä vastaa ylemmän portaan porraskuvausta.
• Porras ja uraporraspalkka alentuvat kahdeksan viikon kuluttua tehtävän muutosajankohdasta, kun muutettu tehtävä vastaa alemman portaan porraskuvausta.
• Porras ja uraporraspalkka alentuvat tehtävämuutosajankohdasta, kun
  • lääkäri/hammaslääkäri hakeutuu työhön, joka on määritelty alemmalle portaalle tai
  • ko. alemmalle portaalle määriteltyä työtä tarjotaan lomautuksen sijaan tai lääkärin/hammaslääkärin omasta pyynnöstä tai
  • siirrytään toiseen virkaan.

Lisäksi määräyksen mukaan vuosilomasijaisuuksissa porrasta ei alenneta ja portaan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohjeen mukaan uraporraskuvaukset määrittelevät, milloin osaaminen ja vastuu tehtävässä on muuttunut niin, että edellytykset toiselle portaalle siirtymiselle ovat olemassa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siirrossa toiseen virkaan tai tehtävään.

Muuttuneen tehtävän sisältöä verrataan porraskuvauksiin määritettäessä sovellettavaa porrasta. Päätös sovellettavasta portaasta on tarkoituksenmukaista tehdä ennen tehtävämuutosta. Sovellettavaa porrasta ei voi alentaa, jos tehtävässä vaaditussa osaamisessa ja vastuussa ei tapahdu muutoksia.

Lisäksi todetaan, että tehtävien muutos voi tapahtua myös vähitellen pidemmän ajan kuluessa. Asiaa tarkastellaan vähintään vuosittain esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä.

3.2.6    Tehtävälisä (6 §)

Uudessa järjestelmässä tehtävälisää maksetaan lisätehtävistä, joita ei ole huomioitu uraporraspalkkaa määriteltäessä. Tehtävälisiä voidaan samanaikaisesti maksaa usealla eri perusteella. Tehtävälisä on euromääräinen. Euromäärät määritellään paikallisesti. Liitteissä 1–4 määritellyissä tilanteissa tehtävälisä on velvoittava. Tehtävälisäkategoriat on lueteltu ko. liitteissä (ks. tarkemmin kohdat 3.4.1.4, 3.4.2.5, 3.4.3.5 ja 3.4.4.5).

Tehtävälisää on mahdollista käyttää sekä uraporrasjärjestelmässä olevien että 7 §:n mukaisissa uraporrasjärjestelmän ulkopuolisten lisätehtävissä.

8 §:n mukaista kokonaispalkkaa määritettäessä lisätehtävät huomioidaan palkassa eikä erillistä tehtävälisää makseta.

Tehtävälisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevana. Mikäli lisätehtävä on määräaikainen, tehtävälisää maksetaan lisätehtävän keston ajan.

Tehtävälisä on osa tehtävästä maksettavaa palkkaa. Tehtävälisä on osa varsinaista palkkaa, mutta se on erillinen palkkauselementti uraporraspalkkaan nähden.

Työkokemuslisä lasketaan uraporraspalkan tai vastaavan tehtävästä maksettavan palkan (7 §) ja tehtävälisien yhteenlasketusta euromäärästä.

Toistaiseksi myönnettyyn tehtävälisän poistamiseen sovelletaan soveltuvin osin 5 §:n 1 momentin määräyksiä (tehtävämuutoksen vaikutus portaaseen).

Määräaikainen tehtävälisä poistuu määräajan loppuessa. Jos tehtävää, josta lisää on maksettu, jatketaan määräajan jälkeen, maksetaan edelleen tehtävälisää, kunnes lisätehtävä tosiasiallisesti poistuu. Esimerkiksi vuosiloma tai palkallinen virka-/työvapaa ei keskeytä tehtävälisän maksamista.

3.2.6.1    Vanhojen tehtävälisien muuntaminen

Tällä hetkellä tilanne eri hyvinvointialueilla voi olla hajanainen.  Paikallisen järjestelmän mukaiset tehtävälisät edellyttävät yhteensovittamista ja muuntamista uuden palkkausjärjestelmän mukaiseksi. Yhteensovittaminen ja muuntaminen tehdään kohtuullisessa määräajassa. Ko. yhteensovittamiseen on myös mahdollista käyttää paikallisia eriä.

Uraporrasjärjestelmään siirryttäessä työnantajan käytössä olevat tehtävälisät tai vastaava osa tehtäväkohtaista palkkaa (erillisestä tehtävästä maksettava palkanosa, joka pystytään kirjallisesti todentamaan) muutetaan uraporrasjärjestelmän mukaiseksi tehtävälisäksi. Mikäli ei pystytä osoittamaan tehtäväkohtaisten palkkojen erojen johtuvan lisätehtävistä, tehtäväkohtaisesta palkasta ei voi erottaa osaa tehtävälisäksi. Uraporrasjärjestelmän osaksi siirretään sellainen tehtävälisä, jota luonteensa vuoksi on maksettu kaikille tai lähes kaikille ko. portaalla olevista lääkäreistä/hammaslääkäreistä.

LS palkkausluvun 6 §:ssä on esimerkkejä tehtävälisien muuntamisesta uuteen järjestelmään.

3.2.7    Uraporrasjärjestelmän ulkopuoliset (7 §)

Pääosa lääkäreistä ja hammaslääkäreistä on uraporrasjärjestelmän piirissä. Käytännössä järjestelmän ulkopuolelle jäävät lähinnä erilliset tutkimus- ja kehittämistehtävät, ylemmät johtotehtävät sekä erittäin kokeneet erikoistumattomat kliinikot (liite 1). Silloin kun uraporrasjärjestelmässä ei ole lääkärin/hammaslääkärin tehtävään soveltuvaa porrasta, työnantaja päättää tehtävästä maksettavasta palkasta. Palkkaa määrättäessä otetaan huomioon tehtävässä edellytetty osaaminen ja vastuu sekä sellaiset tehtävät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna määrittelyssä.

Ko. lääkäreistä/hammaslääkäreistä voidaan muodostaa omia ryhmiä osaamisen ja vastuun arviointia varten. Myös yksittäinen tehtävä arvioidaan.

Lääkärin/hammaslääkärin tehtävä on uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen myös, jos tehtävä muodostuu sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tehtävistä.  Tehtävästä maksettava palkka määräytyy silloin kuitenkin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäviin määrätyn/sovitun työajan suhteessa kummankin tehtävän uraporraspalkkaa käyttäen.

Osaamisen ja vastuun perusteella tehtävästä maksetun palkan lisäksi uraporrasjärjestelmän ulkopuolisille maksetaan lääkärisopimuksen mukaisia palkanosia mukaan lukien liitteissä olevat suoritekorvaukset ja päivystyskorvaukset. Suoritekorvauksilla tarkoitetaan toimenpide- ja käyntipalkkioita, suoritepalkkioita ja todistus- ja lausuntopalkkioita. Suorite- ja toimenpidepalkkiot maksetaan sen liitteen mukaisesti, jonka piiriin tehty suorite kuuluu.

3.2.8    Kokonaispalkka (8 §)

Työnantaja voi harkintansa mukaan päättää, määräytyykö ylemmissä johtotehtävissä toimivan lääkärin/hammaslääkärin tehtävästä maksettava palkka 7 §:n (edellä selostettu uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen) vai 8 §:n mukaan.  Kokonaispalkan maksaminen edellyttää, että johtamistehtävissä toimivan lääkärin/hammaslääkärin tehtävän edellyttämä osaaminen ja vastuu ylittää uraporrasjärjestelmän portaat (ylempi johtotehtävä).

Kokonaispalkka sisältää kaikki tämän sopimuksen palkkausluvun mukaiset palkanosat, jollei työnantajan asianomaista lääkäriä/hammaslääkäriä koskevassa päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu.

Tavoitteena on, että kunkin esihenkilö- tai johtavassa asemassa olevan palkka on oikeassa suhteessa paitsi tehtävässä vaadittuun osaamiseen ja vastuuseen, myös oikeassa suhteessa hänen alaistensa palkkaan. Tässä yhteydessä palkalla tarkoitetaan tehtävästä maksettavan palkan lisäksi säännölliseltä työajalta suoritteiden perusteella maksettavia palkanosia.

Huomatkaa kuitenkin, että kokonaispalkkaiselle lääkärille/hammaslääkärille maksetaan edellytysten täyttyessä liitteiden 1–4 mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot tai suoritepalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot.

Työaikakorvausten maksamisesta säädetään HYVTES:n III luvun 21 §:ssä. Lääkärin/hammaslääkärin palkan määräytyminen kokonaispalkkana ei ole yksinään peruste työaikakorvausten suorittamatta jättämiseen. Lääkärille/hammaslääkärille maksetaan päivystyskorvaukset, mikäli hän päivystää.

3.2.8.1    Kokonaispalkan muuntaminen uraporrasjärjestelmään

Kokonaispalkkaa ei voi käyttää 8 §:ää laajemmin. Tämä tarkoittaa KT:n tekemän selvityksen mukaan sitä, että joillakin hyvinvointialueilla on tarpeen siirtää kokonaispalkkaisia lääkäreitä/ hammaslääkäreitä uraporrasjärjestelmän piiriin, ks. alla.

Kokonaispalkka-termiä on käytetty paikallisesti eri tavoin. Kokonaispalkkaisten tilanne on tarpeen käydä hyvinvointialueilla lävitse. Soveltamisohjeen mukaan kokonaispalkkainen lääkäri/hammaslääkäri siirretään uraporrasjärjestelmään, mikäli hän ei ole uuden määräyksen mukaisesti kokonaispalkkainen. Paikallisen järjestelmän mukainen kokonaispalkka muunnetaan palkkausjärjestelmän mukaisiin osiin. Ks. myös yleiskirjeen liite 3.

Esimerkki
Kunnassa X on ennen hyvinvointialueille siirtymistä 1.1.2023 maksettu kokonaispalkkaa perusterveydenhuollon vastaanottotyötä tekeville lääkäreille. Lääkärin Y kokonaispalkka on 8 000 euroa kuukaudessa tilanteessa 31.5.2023. Uudessa uraporrasjärjestelmässä lääkärin tehtävä sijoittuu liitteen 1 portaalle 1 E. Portaan paikallinen taso on järjestelmän muuntamisessa aiemmin päätetty olevan 5 500 euroa. Lääkärillä ei ole tehtäviä, jotka oikeuttaisivat tehtävälisään. Lääkärin työkokemuslisä on 8 % (5 500 euroa * 1,08 = 5 940 euroa). Suoritteiden osuus arvioidaan paikallisesti x euroa. Loppuosa 2 060 euroa - x € siirretään henkilökohtaiseksi lisäksi.

3.2.9    Varsinainen palkka (14 §)

Varsinaisen palkan määräys on päivitetty vastaamaan uutta palkkausjärjestelmää.

Varsinaisen palkan osia ovat

• uraporraspalkka tai 7 §:n mukainen vastaava tehtävästä maksettava palkka (lukuun ottamatta luontoisetua),
• tehtävälisä,
• henkilökohtainen lisä,
• työkokemuslisä ja määrävuosilisä,
• syrjäseutulisä (31.12.2011 mennessä myönnetty KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n mukainen),
• kielilisä,
• rekrytointilisä,
• luottamusmieskorvaus,
• työsuojeluvaltuutetun korvaus ja
• laajennetun toiminnan korvaus (voimassa 1.5.2022–30.4.2025).

3.2.10    Suoritekompensaatio (16 §)

Huom. Liitteissä 2 ja 4 määräys tulee voimaan 1.6.2023 alkaen. Liitteessä 1 ko. määräys tulee voimaan 1.1.2024 elleivät valtakunnalliset neuvotteluosapuolet muuta sovi 31.10.2023 mennessä. Asiasta tiedotetaan syksyn 2023 neuvotteluratkaisun yhteydessä (kohta 2.4).

Erityisesti perusterveydenhuollossa osa säännöllisen työajan ansioista perustuu suoritteisiin perusteella maksettavaan palkkaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hammaslääkäreihin (liite 2 ja liite 4) sovelletaan toimenpidepalkkiomääräyksiä. Perusterveydenhuollon lääkärit ovat 1.1.2024 alkaen siirtymässä suoritepalkkausmääräyksiin (liite 1).

Liitteessä 2 on ollut jo aiemminkin määräys, jonka perusteella palkkauksessa on huomioitu tehtävämuutoksista johtuva toimenpidepalkkioiden alentuminen tai poistuminen esimerkiksi esihenkilö- tai ohjaustehtäviin siirryttäessä.

Uuden määräyksen mukaan lääkärin/hammaslääkärin siirtyessä tekemään osittain esihenkilö-/johtotehtävää tai koulutus-/ohjaustehtävää (esim. 20–40 % säännöllisestä työajasta) palkkaa määriteltäessä huomioidaan myös säännölliseltä työajalta maksettavat suoritepalkkiot.

Suoritekompensaatio lasketaan lääkärille/hammaslääkärille maksettujen suoritekorvausten keskiarvona työssäolokuukausilta edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta. Paikallisesti voidaan määritellä vaihtoehtoisesti suoritekompensaatio samaan portaaseen kuuluvien lääkärien/hammaslääkärien keskimääräisten suoritekorvausten perusteella. Suoritekompensaatio on osa varsinaista palkkaa.

Ko. tehtävässä olevan uraporraspalkka määritellään kokonaisharkinnalla tehtävässä edellytettävän osaamisen ja vastuun perusteella. Mikäli tehtävälisän maksamisen edellytykset täyttävät, maksetaan myös tehtävälisää. Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea johtamisen, opetuksen ja ohjauksen hyvää laatua.

3.3    Muut määräykset

3.3.1    Paikallinen sopiminen (2 §)

Lääkärisopimuksen soveltamisalalla on mahdollista tehdä kunta - ja hyvinvointialan pääsopimuksen mukaisia paikallisia sopimuksia, joilla poiketaan valtakunnallisen lääkärisopimuksen määräyksistä.

Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia lääkärisopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä uraporraspalkasta eikä poiketa säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairauspoissaolo- ja raskausvapaa- ja vanhempainvapaaetuuksia koskevista määräyksistä.

3.3.1.1    Uraporrasjärjestelmästä ja suoritepalkkausjärjestelmän käyttöönotosta toisin sopiminen

Uraporrasjärjestelmän mahdollisista lisäportaista ja liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmän käyttöönotosta toisin sopimista on rajoitettu. Edellä mainituista asioista toisin sopiminen edellyttää kirjalliseen hakemukseen perustuvaa valtakunnallisen LS-palkkausryhmän antamaa lupaa.

Tämän yleiskirjeen liitteenä on hakemuslomakkeet, joilla haetaan mahdollisia lupia paikalliselle sopimukselle.

3.4    Liitteiden 1–4 muutokset

3.4.1    Liite 1 Perusterveydenhuollon lääkärit

Seuraavassa selostetaan sitä, millaista osaamista ja vastuuta kunkin portaan soveltaminen liitteessä 1 edellyttää.  Sovellettava porras valitaan tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella (ks. 3.2.4). Porraskuvauksella on pyritty kuvamaan tyypillistä ko. portaan tehtävää. Kuvaus ei ole tyhjentävä.

Portaikossa on kolme erillistä lohkoa. Ensimmäinen lohko (portaat 1A–1E) koskee opiskelijoita ja lääkäreitä/erikoistumassa olevia lääkäreitä, toinen lohko (portaat 2A–2C) erikoislääkäreitä ja kolmas lohko (portaat 3A-3C) johtamistyötä tekeviä lääkäreitä.

Siirtymävaiheessa portaille sijoittamisessa voidaan käyttää apuna vanhan palkkausjärjestelmän mukaisia hinnoittelutunnuksia. Tästä syystä alla on todettu, mitä hinnoittelutunnusta ao. tehtävään on tyypillisesti sovellettu vanhassa järjestelmässä. Sijoittaminen uusiin portaisiin ei kuitenkaan perustu vanhoihin hinnoittelutunnuksiin.

3.4.1.1    PORTAAT 1A–1E, Opiskelijat ja lääkärit/erikoistumassa olevat lääkärit

1A (L1TK001A) portaalle sijoitetaan lääketieteen opiskelija, joka suorittaa lääkärikoulutusta.

1B (L1TK001B) portaalle sijoitetaan lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut 4. vuoden opinnot. Opiskelija työskentelee lääkärinä toisen laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Tälle portaalle sijoitetaan vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L1TK6200 mukaiset tehtävät.

1C (L1TK001C) portaalle sijoitetaan lääkäri/erikoistuva lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Tälle portaalle sijoitetaan vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L1TK6100 mukaiset tehtävät.

1D (L1TK001D) portaalle sijoitetaan lääkäri/erikoistuva lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja joka on toiminut yhteensä vähintään kolme vuotta laillistetun lääkärin virassa/ tehtävissä tai laillistettua lääkäriä, jolla on yleislääketieteen erikoiskoulutus (YEK).

Tällä portaalle sijoitetaan entisen hinnoittelutunnuksen L1TK5200 mukaiset tehtävät.

1E (L1TK001E) portaalle sijoitetaan lääkäri erikoistumisensa loppuvaiheessa oleva lääkäri, jonka työnkuva on lähes 2A-portaan tasolla. Erikoistuva tekee poliklinikalla tai osastolla erikoislääkärin toimenkuvaa vastaavia tehtäviä.

Ei erikoistuneet:
Työnkuvassa painottuu muita lääkäreitä enemmän jonkin erityisryhmän (esim. diabetes-, keuhko-, reuma-,) potilaiden hoito tai muu esimerkiksi sektorikohtainen erityisvastuu. 

Tätä porrasta voidaan soveltaa myös toimipisteessä, jossa työskentelee vain muutama lääkäri ja tähän liittyen tehtävässä vaaditaan monipuolista osaamista ja vastuuta työnkuvan laaja-alaisuuden ja kollegiaalisen tuen puutteen vuoksi.

Huom. Erittäin kokeneen erikoistumattoman kliinikon tehtävä on uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen. Tällaisessa tehtävässä painottuu esim. hoidon jatkuvuuden varmistaminen.

Ks. yleiskirjeen kohdat 3.2.7 ja 3.2.6

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L1TK5200 mukaisista tehtävistä.

3.4.1.2    PORTAAT 2A–2C, Erikoislääkärit

Portaiden 2A–2C soveltaminen edellyttää, että lääkärillä on oikeus harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

2A (L1TK002A) Erikoislääkäri

Erikoislääkärillä on erikoisalansa ammatilliset perustaidot ja erikoislääkäri työskentelee erikoisalansa perustyönkuvassa. (osa ryhmästä L1TK4100)

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L1TK4100 mukaisista tehtävistä.

2B (L1TK002B) Erikoislääkäri, vaativat tehtävät

Tässä ryhmässä olevien päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta. Tehtävässä edellytettävä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoislääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi koostua usealta erikoisalalta.

Tehtävien hallinta edellyttää perustason tehtäviin (porras 2A) verrattuna selvästi syvällisempää ja/tai laaja- alaisempaa osaamista tai perehtyneisyyttä/erityisosaamista.

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L1TK4100 ja osa L1TK4200 mukaisista tehtävistä.

2C (L1TK002C) Erikoislääkäri, erittäin vaativat tehtävät

Tehtävässä vaaditaan enemmän osaamista ja/tai sisältää enemmän vastuuta kuin tasolla L1TK002B.

Kyse voi olla omaa yksikköä laajemmasta erityisvastuualue tai hoitoketjuvastuusta tai tehtävä voi olla ainoa erikoisalan tehtävä.

Tehtävässä voi olla omaa yksikköä laajempi kehittämis- tai tutkimusvastuu (uusien menetelmien ja hoitojen käyttöönotto ja kehittäminen).

Tehtävässä voidaan vastata yksikön kehittämistoiminnasta tai tutkimustoiminnasta olematta ylilääkäri.

Yksikkö määritellään paikallisesti, koska organisaatiot ovat keskenään erilaisia.

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L1TK4200 tehtävistä tai poikkeuksellisesti L1TK4100 mukaisista tehtävistä.

3.4.1.3    PORTAAT 3A–3C, Johtamistyötä tekevät lääkärit

Johtamistehtävillä tarkoitetaan kliinistä, hallinnollista ja/tai lääketieteellistä johtamista. Työnkuva voi sisältää myös kliinistä työtä.

Eri organisaatioissa johtaminen on järjestetty eri tavoin ja tämä vaikuttaa siihen, mitä portaita sovelletaan. Johtotehtävissä toimivien virka/tehtävänimike ei yksinomaan ratkaise portaan valintaa.

Johtotehtävissä toimivan lääkärin tehtävä kuuluu Lääkärisopimuksen soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy lääketieteellisen substanssin johtamista, muuta Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Ylemmät johtotehtävät ovat uraporrasjärjestelmän ulkopuolisia, kuitenkin organisaation johtamisjärjestelmästä riippuen. Tehtävästä maksettava palkka ks. palkkausluku 7 § (uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen) ja 8 § (kokonaispalkka, vain ylemmät johtotehtävät).

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää lääketieteellistä osaamista, kyseessä on Lääkärisopimuksen soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Myös ko. tehtävät ovat uraporrasjärjestelmän ulkopuolisia. Tehtävästä maksettava palkka ks. palkkausluku 7 § (uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen).

3A (L1TK003A) Johtamistehtävät

Lääkäri/erikoislääkäri, joka on lähiesihenkilö tai jolla on tietyn osa-alueen kokonaisvastuu. Ko. lääkärin esihenkilönä useimmiten ylilääkäri. Tässä ryhmässä ovat myös apulaisylilääkärit (ja muut verrattavassa asemassa olevat).

Tehtävä vaatii yleensä erikoislääkärin koulutuksen/tutkinnon. Tehtävä voi sisältää myös hallinnollista työtä.

Tälle portaalle sijoitetaan osa aikaisemmasta hinnoittelutunnuksen L1TK2000 mukaista tehtävistä.

Tälle portaalle voidaan sijoittaa myös aikaisemman hinnoittelutunnuksen L1TK4200 mukaisia tehtäviä.

3B (L1TK003B) Vaativat johtamistehtävät

Tälle portaalle sijoitetaan tehtävät, joissa johtaminen (kliininen, hallinnollinen ja/tai tieteellinen) on merkittävässä roolissa.

Muun muassa johdettavan yksikön koko, yksikössä toimivien erikoisalojen määrä ja moninaisuus tai yhteistyövaatimus hyvinvointialueen muiden toimijoiden tai palveluntuottajien kanssa ovat suurempia kuin portaalla 3A.

Tehtävässä voidaan toimia 3A-portaalla olevien esihenkilönä.

Tehtävään voi kuulua kliinistä työtä.

Tälle portaalle sijoitetaan myös osa vanhan hinnoittelutunnuksen L1TK2000 mukaisista tehtävistä.

3C (L1TK003C) Erittäin vaativat johtamistehtävät

Tämän portaan tehtävissä kyse on kliinisestä, hallinnollisesta tai/ja lääketieteellisestä johtamisesta.

Tehtävässä on kokonaisvastuu hyvinvointialueen tietyn alueeltaan tai henkilöstömäärältään merkittävän kokonaisuuden johtamisesta tai tietyn suurehkon kokonaisuuden johtamisesta.

Tehtävässä edellytetään lähtökohtaisesti erikoislääkärin oikeutta.

Lääkäri voi toimia 3A-/3B portailla olevien esihenkilönä.

Tehtävä voi sisältää myös jossain määrin kliinistä työtä.

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L1TK2000 mukaisista tehtävistä.

3.4.1.4    Tehtävälisät

Liitteen 1 2 §:ssä on määräys tehtävälisistä. Uraporrasjärjestelmässä tehtävälisää maksetaan lisätehtävistä, joita ei ole huomioitu uraporraspalkkaa määriteltäessä. Tehtävälisiä voidaan samanaikaisesti maksaa usealla eri perusteella. Liitteen 1 2 §:n 1 momentin tilanteissa tehtävälisä on velvoittava. Muiden erityisvastuiden osalta (2 mom.) työnantaja määrittelee ko. kategoriaan kuuluvat vastuut.

1 mom. Koulutus- ja ohjaustehtävä

Koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan lääkäreitä/erikoislääkäreitä, jotka kouluttavat/ohjaavat lääketieteen lisensiaatin perustutkintoa suorittavia lääkäreitä, yleislääketieteen erityiskoulutuksesta olevia (YEK) tai erikoistuvia lääkäreitä. Tehtävän vaatiessa pedagogista pätevyyttä tämä huomioidaan tehtävälisän määrässä.

Koulutus- ja ohjaustehtävissä vaadittava osaaminen ja vastuu vaihtelee, mikä huomioidaan maksettavan lisän suuruudessa. Esim. erikoislääkärikouluttajalta vaaditaan laajempaa pedagogista pätevyyttä kuin YEK-ohjaajalääkärinä toimimisessa.

2 mom. Muut erityisvastuut

Lääkärillä voi olla jokin muu erityisvastuu, jota ei ole huomioitu uraporraspalkassa (esim. tietojärjestelmävastuu).

Portaan 1E mukaiset vastuut huomioidaan uraporraspalkassa.

3.4.1.5     Siirtyminen suoritepalkkausjärjestelmään

Liitteen 1 3 § toimenpidepalkkioihin perustuva järjestelmä on voimassa tämän vuoden loppuun asti. Paikallisesti on myös joissakin yksiköissä käytössä paikalliseen sopimiseen perustuvia erilaisia suoritepalkkausmalleja.

Sopijaosapuolet ovat tarkentaneet uusien suoritepalkkausmääräysten voimaantuloa nyt tehdyn sopimusratkaisun yhteydessä. Suoritepalkkausjärjestelmästä sovittiin alun perin sopimusratkaisussa 2022–2025 (kesäkuu 2022).  Suoritepalkkausjärjestelmä on esitelty yleiskirjeen 9/2022, kohdassa 11.3.

Lääkärisopimuksen suoritepalkkausjärjestelmään siirrytään 1.1.2024 alkaen. Määräys on velvoittava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli osaan lääkäreitä sovelletaan paikallista sopimusta, se irtisanotaan normaalein menettelyin.

Suoritepalkkausjärjestelmään siirryttäessä jokaiselle järjestelmässä mukana olevalle lääkärille määritellään henkilökohtainen suoriteosa. Suoriteosa lasketaan lääkärille maksettujen suoritepalkkioiden tai vastaavien keskiarvona työssäolokuukausilta edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta. Suoriteosaa tarvitaan esimerkiksi tilanteessa, jossa korvaus on ennen muutosta maksettu esimerkiksi kokonaisuutena, joka on käsittänyt sekä tehtäväkohtaisen palkan että toimenpidepalkkio-osuuden.

Jatkossa suoritepalkkiot lasketaan kuukausittain ansaittujen suoritteiden mukaan.

Vanhasta järjestelmästä uuteen järjestelmään muuntamisen palkkavaikutuksista ks. myös yleiskirjeen liite 3. KT ja Lääkäriliitto antavat tarvittaessa tukea paikallisille toimijoille mahdollisissa ongelmatilanteissa ja linjanvedoissa mm. tilanteissa, joissa hyvinvointialueella on ollut useita paikallisiin sopimuksiin perustuvia suoritepalkkausjärjestelmiä.

Valtakunnalliselta LS-palkkaustyöryhmältä voi hakea kirjallisesti perustellusti mahdollisuutta poiketa suoritepalkkausjärjestelmästä tai sen käyttöönottoaikataulusta. Lomake löytyy tämän yleiskirjeen liitteestä 6.

Valtakunnalliset neuvotteluosapuolet neuvottelevat lisäksi 31.10.2023 mennessä säännöllisen työajan ansioiden vaikutuksista suoritekompensaatioon, tuntipalkan jakajien yhtenäistämisestä ja varsinaisen palkan käsitteestä. Palkkausluvun 16 § tulee voimaan 1.1.2024 ellei valtakunnalliset neuvotteluosapuolet toisin sovi.

3.4.2    Liite 2 Perusterveydenhuollon hammaslääkärit

Seuraavassa selostetaan sitä, millaista osaamista ja vastuuta kunkin portaan soveltaminen liitteessä 2 edellyttää.  Sovellettava porras valitaan tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella (ks. kohta 3.2.4). Porraskuvauksella on pyritty kuvamaan tyypillistä ko. portaan tehtävää. Kuvaus ei ole tyhjentävä.

Portaikossa on kolme erillistä lohkoa. Ensimmäinen lohko (portaat 1A–1E) koskee opiskelijoita ja hammaslääkäreitä/erikoistumassa olevia hammaslääkäreitä, toinen lohko (portaat 2A–2C) erikoishammaslääkäreitä ja kolmas lohko (portaat 3A–3C) johtamistyötä tekeviä hammaslääkäreitä.

Siirtymävaiheessa portaille sijoittamisessa voidaan käyttää apuna vanhan palkkausjärjestelmän mukaisia hinnoittelutunnuksia. Tästä syystä alla on todettu, mitä hinnoittelutunnusta ao. tehtävään on tyypillisesti sovellettu vanhassa järjestelmässä. Sijoittaminen uusiin portaisiin ei kuitenkaan perustu vanhoihin hinnoittelutunnuksiin.

Uraporrasjärjestelmää sovelletaan myös opetusklinikan hammaslääkäreihin/erikoishammaslääkäreihin, ellei paikallisesti toisin sovita. (ks. kohta 3.4.2.4)

3.4.2.1    PORTAAT 1A–1E, Opiskelijat ja hammaslääkärit/erikoistumassa olevat hammaslääkärit

1A (L2TH001A) Hammaslääketieteen opiskelija

1A-portaalle sijoitetaan hammaslääketieteen opiskelija, joka voi tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävissä laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena suoritettuaan vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot.

Tälle portaalle sijoitetaan vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L2TH6200 mukainen tehtävä, joka ei täytä portaan 1B edellytyksiä.

1B (L2TH001B) Hammaslääketieteen opiskelija (syventävää käytännön harjoittelua suorittava)

1B-portaalle sijoitetaan hammaslääketieteen opiskelija, joka suorittaa tutkintoon sisältyvää syventävää käytännön harjoittelua. Tätä porrasta sovelletaan myös opiskelijaan, joka on suorittanut hyväksytysti syventävän käytännön harjoittelun sekä tutkinnon suorittaneeseen hammaslääkäriin siihen saakka, kunnes hänelle lisensiaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen on myönnetty oikeus toimia laillistettuna hammaslääkärinä.

Porrasta sovelletaan myös muuhun kuin opiskelijaan, joka työskentelee hammaslääkärinä toisen laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi EU/ETA-alueen ulkopuolella kouluttautunutta hammaslääkäriä, joka pätevyyskuulustelujen suorittamisen jälkeen työskentelee hammaslääkärin tehtävissä Valviran myöntämällä toimiluvalla ennen kuin hän voi hakea itsenäisen hammaslääkärin ammatinharjoittamisoikeutta.

1C (L2TH001C) Hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri

1C-portaalle sijoitetaan hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Myös erikoistumista suorittava hammaslääkäri sijoitetaan tälle portaalle.

Tälle portaalle sijoitetaan vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L2TH5200 mukainen tehtävä, joka ei täytä muiden portaiden edellytyksiä.

1D (L2TH001D) Hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri 3 vuotta

1D-portaalle sijoitetaan hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja joka on toiminut yhteensä vähintään kolme vuotta laillistetun hammaslääkärin virassa/ tehtävissä. Myös erikoistumista suorittava hammaslääkäri sijoitetaan tälle portaalle samoilla edellytyksillä.

Kolmen vuoden edellytyksen osalta sovelletaan tämän sopimuksen palkkausluvun 10 § työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna hammaslääkärinä työskentely.

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L2TH5200 mukaisista tehtävistä.

1E (L2TH001E) Hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri, vaativat tehtävät

Tälle portaalle sijoitetaan hammaslääkäri, jonka ammatillinen osaaminen on kehittynyt uran aikana siten, että hammaslääkäri suunnittelee ja toteuttaa kokonaisvaltaisia hoitoratkaisuja ja vaativampia hoitokokonaisuuksia kuin alemmilla portailla oleva. Tehtävässä edellytetty osaaminen saavutetaan yleensä kymmenessä vuodessa hammaslääkärin tehtävissä.

Tätä palkkaporrasta voidaan soveltaa myös hammaslääkäriin, joka työskentelee toimipisteessä, jossa työskentelee vain muutama hammaslääkäri ja tähän liittyen tehtävässä vaaditaan monipuolista osaamista ja vastuuta työnkuvan laaja-alaisuuden ja kollegiaalisen tuen puutteen vuoksi.

Myös erikoistumista suorittava hammaslääkäri sijoitetaan tälle portaalle samoilla edellytyksillä. Erikoistuvan hammaslääkärin osalta perusteena voi olla myös se, että erikoistumisen loppuvaiheessa erikoistuva tekee lähes erikoishammaslääkärin työnkuvaa vastaavia tehtäviä.

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L2TH5200 mukaisista tehtävistä. Porras 1E vastaa osittain vanhaan järjestelmään sisältynyttä kohtaa ”syventynyttä osaamista edellyttävät tehtävät”, joka vaikutti tehtäväkohtaiseen palkkaan tehtävien vaativuuden arvioinnin kautta.

On syytä huomioida myös, että vanhassa järjestelmässä esimerkiksi ns. perehtyneen hammaslääkärit tehtävät huomioitiin TVA:n kautta tehtäväkohtaisessa palkassa, mutta uudessa järjestelmässä näitä tehtäviä ei huomioida uraporrasjärjestelmässä, vaan velvoittavan tehtävälisäjärjestelmän kautta. Ks. liitteen 2 2 § 2 momentti tehtävälisästä. Edellytysten täyttyessä myös 1E tasolla sijoitetulle hammaslääkärille maksetaan tehtävälisää/lisiä.  

3.4.2.2    PORTAAT 2A–2C, Erikoishammaslääkärit

Portaiden 2A–2C soveltaminen edellyttää, että hammaslääkärillä on oikeus harjoittaa erikoishammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Määräyksiä sovelletaan myös erikoishammaslääkäriin, joka työskentelee muussa kuin erikoishammaslääkärin virassa/tehtävässä.

Erikoishammaslääkärin työuran arvioinnissa voidaan huomioida myös työura ennen erikoistumista, esimerkiksi jos erikoishammaslääkäri on ennen erikoistumistaan toiminut samaan erikoisalaan/painotusalaan perehtyneenä hammaslääkärinä.

2A (L2TH002A) Erikoishammaslääkäri

2A-portaalle sijoitetaan erikoishammaslääkäri, jolla on erikoisalansa/painotusalansa ammatilliset perustaidot ja hän työskentelee erikoisalansa/painotusalansa perustyönkuvassa.

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L2TH4100 mukaisista tehtävistä.

2B (L2TH002B) Erikoishammaslääkäri, vaativat tehtävät

2B-portaalle sijoitetaan erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät. Tälle portaalle sijoitetussa tehtävässä päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan/painotusalan syventynyttä osaamista edellyttävästä tehtävästä. Tehtävän edellyttämä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoishammaslääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi koostua usealta eri erikoisalalta/painotusalalta.

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L1TH4100 ja osa L2TH4200 mukaisista tehtävistä.

2C (L2TH002C) Erikoishammaslääkäri, erittäin vaativat tehtävät

Tehtävässä vaaditaan enemmän osaamista ja/tai se sisältää enemmän vastuuta kuin tasolla L2TH002B.

Vastuu oman erikoisalansa/painotusalansa kliinisestä toiminnasta, kehittämisestä ja/tai suunnittelusta toimimatta esihenkilö- ja johtotehtävissä.

Hoitoketjuvastuu ja/tai muu omaa yksikköä laajempi vastuualue. Vastaa yksikön kehittämistoiminnasta ja/tai tutkimustoiminnasta toimimatta esihenkilö- ja johtotehtävissä.
Yksikkö määritellään paikallisesti, koska organisaatiot ovat keskenään erilaisia.

Esimerkki
Erikoishammaslääkärin uran alkuvaiheessa olevaan erikoishammaslääkäriin sovelletaan yleensä porrasta 2 A. Jos tällainen erikoishammaslääkäri kuitenkin työskentelee perusterveydenhuollon ainoansa erikoisalansa/painotusalansa hammaslääkärinä, tehtävässä vaadittu osaaminen ja vastuu ovat kuitenkin yleensä korkeammalla kuin mitä portaalla 2 A on tarkoitettu. Jos seuraavien portaiden edellytykset eivät täyty, mutta työnkuvaan sisältyy tehtäviä, joita muilla samalle portaalle sijoitetuilla ei ole, maksetaan tehtävälisää. Jos portaiden 2B tai 2 C soveltamisen edellytykset täyttyvät, esimerkiksi hammaslääkärillä on hoitoketjuvastuu, sovelletaan ko. portaita.

3.4.2.3    PORTAAT 3A–3C, Johtamistyötä tekevät hammaslääkärit

Johtamistehtävillä tarkoitetaan kliinistä, hallinnollista ja/tai hammaslääketieteellistä johtamista. Työnkuva voi sisältää myös kliinistä työtä.

Eri organisaatioissa suun terveydenhuollon johtaminen on järjestetty eri tavoin ja tämä vaikuttaa siihen, mitä tämän urapolun portaita sovelletaan. Johtotehtävissä toimivien virka/tehtävänimike ei vaikuta portaiden soveltamiseen.

Johtotehtävissä toimivan hammaslääkärin tehtävä kuuluu Lääkärisopimuksen soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy hammaslääketieteellisen substanssin johtamista, muuta Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Ylemmät johtotehtävät ovat uraporrasjärjestelmän ulkopuolisia, kuitenkin organisaation johtamisjärjestelmästä riippuen. Tehtävästä maksettava palkka ks. palkkausluku 7 § (uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen) ja 8 § (kokonaispalkka, vain ylemmät johtotehtävät).

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää lääketieteellistä osaamista, kyseessä on Lääkärisopimuksen soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Myös ko. tehtävät ovat uraporrasjärjestelmän ulkopuolisia. Tehtävästä maksettava palkka ks. palkkausluku 7 § (uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen).

Esihenkilön palkan tulee olla oikeassa suhteessa verrattuna alaistensa palkkaan. Vertailussa huomioidaan tehtävästä maksettavan palkan lisäksi säännölliseltä työajalta maksetut toimenpidepalkkiot. Portailla 3B ja 3C ei makseta suoritekompensaatiota.

Hammaslääkärille/erikoishammaslääkärille, joka vastaa esimerkiksi hammashoitolan toiminnasta ja/tai toimii hammaslääkärien esihenkilönä, mutta portaiden 3A–3C edellytykset eivät täyty, maksetaan tästä tehtävästä tehtävälisää (ks. kohta 3.4.2.5). Kts. lisäksi LS II luku 16 § määräykset suoritekompensaatiosta.

Siirtymämääräys
Hammaslääkäri/erikoishammaslääkäri, joka sijoitetaan portaalle 3B tai 3C ja jolle on maksettu todennetusti toimenpidepalkkiokompensaatiota muutoin kuin osana tehtäväkohtaista palkkaa, toimenpidepalkkiokompensaatio siirretään paikalliseen uraporraspalkkaan.

3A (L2TH003A) Johtamistehtävät

Hammaslääkärillä on vastuu laajan alueen suun terveydenhuollon yksiköiden tai suuren yksikön toiminnasta, ja toimii hammaslääkärien lähiesihenkilönä; tai

Erikoishammaslääkärien lähiesihenkilö tai jonkin erikoishammaslääkäritasoista osaamista edellyttävän osa-alueen kokonaisvastuu, tehtävä vaatii yleensä oikeutta toimia erikoishammaslääkärinä.

3B (L2TH003B) Vaativat johtamistehtävät

Tälle portaalle sijoitetaan tehtävät, joissa on kyse kliinisestä, hallinnollisesta tai/ja hammaslääketieteellisestä johtamisesta.

Tälle portaalle sijoitettavassa tehtävässä johdettavan yksikön koko, yksikössä toimivien erikoisalojen määrä ja moninaisuus tai yhteistyövaatimus hyvinvointialueen muiden toimijoiden tai palveluntuottajien kanssa ovat suurempia kuin portaalla 3A.

Tehtävässä edellytetään lähtökohtaisesti erikoishammaslääkärin oikeutta. Tehtävä voi sisältää myös jossain määrin kliinistä työtä.

3C (L2TH003C) Erittäin vaativat johtamistehtävät

Kyse on kliinisestä, hallinnollisesta tai/ja hammaslääketieteellisestä johtamisesta.

Kokonaisvastuu hyvinvointialueen tietyn alueeltaan tai henkilöstömäärältään merkittävän kokonaisuuden johtamisesta tai tietyn suurehkon kokonaisuuden johtamisesta (esimerkiksi lähipalvelut). Vrt. porras 3B

Tehtävässä edellytetään lähtökohtaisesti erikoishammaslääkärin oikeutta.

Tehtävä voi sisältää myös jossain määrin kliinistä työtä.

3.4.2.4    Opetusklinikan hammaslääkärit

Uraporrasjärjestelmää sovelletaan myös opetusklinikan hammaslääkäreihin/erikoishammaslääkäreihin.

Opetusklinikalla tarkoitetaan yksikköä, joissa järjestetään hammaslääketieteen perusopetuksen kliinistä hoitoharjoittelua. Opetusklinikan opettajien keskeisenä tehtävänä on perustutkinto-opiskelijoiden ohjaaminen.

Tarvittaessa opettaja tekee vaikeimmat toimenpiteet kokonaan tai osittain. Opettaja vastaa potilaiden hoitosuunnitelmista ja opiskelijoiden suorittamista toimenpiteistä sekä potilasasiakirjamerkintöjen oikeellisuudesta.

Uraporrasjärjestelmän mukainen sovellettava porras määräytyy opetusklinikan hammaslääkäreillä/erikoishammaslääkäreillä vastaavin edellytyksin kuin muilla hammaslääkäreillä.
Opetusklinikalla työskenteleville hammaslääkäreille/erikoishammaslääkäreille maksetaan samalla uraportaalla työskentelevien hammaslääkärien/erikoishammaslääkärien säännöllisen työajan toimenpidepalkkioiden keskiarvosta laskettava suoritekompensaatio.

Mikäli opetusklinikan hammaslääkäreihin halutaan soveltaa liitettä 4, edellyttää tämä paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemistä.

Ns. hajautusyksiköissä opettajina toimiville maksetaan koulutus- ja ohjaustehtävistä maksettava tehtävälisä.

3.4.2.5     Tehtävälisät

Liitteen 2 2 §:ssä on määräys tehtävälisistä. Uraporrasjärjestelmässä tehtävälisää maksetaan lisätehtävistä, joita ei ole huomioitu uraporraspalkkaa määriteltäessä. Tehtävälisiä voidaan samanaikaisesti maksaa usealla eri perusteella. Liitteen 2 2 §:n 1–3 momentin ja 4 momentin toisen kappaleen tilanteissa tehtävälisä on velvoittava. Muiden erityisvastuiden osalta (4 mom.) työnantaja määrittelee ko. kategoriaan kuuluvat vastuut.

1 mom. Koulutus- ja ohjaustehtävä

Koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan hammaslääkäreitä/erikoishammaslääkäreitä, jotka kouluttavat/ohjaavat hammaslääketieteen lisensiaatin perustutkintoa tai syventävää käytännön harjoittelua suorittavia, perehtyviä hammaslääkäreitä ja erikoistuvia hammaslääkäreitä sekä henkilöitä, jotka työskentelevät hammaslääkärinä toisen laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Koulutus- ja ohjaustehtävissä vaadittava osaaminen ja vastuu vaihtelee, mikä huomioidaan maksettavan lisän suuruudessa.

Jokainen hammaslääkäri ja erikoishammaslääkäri neuvoo, auttaa ja ohjaa em. ryhmiä yksittäisissä potilaskontakteissa. Näissä tilanteissa ei makseta tehtävälisää.

Koulutus- ja ohjaustehtävistä maksetaan tehtävälisää esimerkiksi, kun

• hammaslääkäri/erikoishammaslääkäri toimii opiskelijan nimettynä ohjaajana, jonka tehtävänä on seurata, ohjata ja valvoa opiskelijan työtä. Esimerkiksi syventävän käytännön harjoittelun ohjaaja osaltaan vastaa harjoittelun tavoitteiden saavuttamismahdollisuuksista, osallistuu opiskelijan harjoittelun seurantaan, osaamisen arviointiin ja antaa palautetta oppimisesta ja harjoittelusuunnitelman toteutumisesta.
• erikoistumiskoulutuksessa olevien osalta erikoishammaslääkäri esimerkiksi vastaa erikoistumisen toteutumisesta ja erikoistuvan osaamisen arvioinnista omalta osaltaan. Ohjauksella tuetaan kliinisessä työssä tapahtuvaa tietojen ja taitojen vaiheittaista kehittymistä. Erikoishammaslääkäri havainnoi erikoistujan kehittymistä suhteessa osaamistavoitteisiin ja antaa palautetta oppimisesta.

2 mom. Hammaslääkärien kliiniset erityistehtävät

Tehtävälisää maksetaan, kun tehtävässä painottuu muita hammaslääkäreitä enemmän jonkin hammaslääketieteen erikoisalan/painotusalan tehtävät, esimerkiksi hampaiston oikomishoidon, suu- ja leukakirurgian ja kliinisen hammashoidon (painotusalat kariologia ja endodontia, lasten hammashoito, parodontologia, ja protetiikka ja purentafysiologia) tehtävät.

Tehtävälisää maksetaan myös, kun tehtävässä painottuu muita hammaslääkäreitä enemmän jonkin/joidenkin erityisryhmän potilaiden hoito, esimerkiksi suugeriatriset ja erityistarpeiset potilaat, kipupotilaat, pelkopotilaat, uniapneapotilaat, leikkausta odottavat potilaat, ilokaasusedaatiossa ja yleisanestesiassa hoidettavat potilaat.

3 mom. Erikoishammaslääkärien kliiniset erityistehtävät

Tehtävälisää maksetaan, kun tehtävässä painottuu muita hammaslääkäreitä enemmän jokin kliininen erityisvastuu, jota ei ole huomioitu porrasta määritettäessä.

4 mom. Muut erityisvastuut

Tehtävälisää maksetaan, kun muulla kuin esihenkilö- tai johtamistehtävässä toimivalla hammaslääkärillä/erikoishammaslääkärillä on kliinisen työn lisäksi vastuu, jota ei ole huomioitu uraporraspalkassa (esim. tietojärjestelmävastuu, kehittämis-/tutkimusvastuu).

Samoin hammaslääkärille/erikoishammaslääkärille, joka vastaa esimerkiksi hammashoitolan toiminnasta ja/tai toimii hammaslääkärien esihenkilönä, mutta portaiden 3A–3C edellytykset eivät täyty, maksetaan tästä tehtävästä tehtävälisää.

Soveltamisohje 2–4 mom.

Mikäli erityistehtävistä tai muista erityisvastuista aiheutuu toimenpidepalkkioiden alenemista, tämä huomioidaan tehtävälisän määrässä.

Mikäli hammaslääkärille/erikoishammaslääkärille maksetaan palkkausluvun 16 §:n mukaista suoritekompensaatiota, ei toimenpidepalkkioiden alenemista huomioida tehtävälisän määrässä.

Siirtymävaiheessa on lisäksi syytä ottaa huomioon, että valtakunnalliset neuvotteluosapuolet neuvottelevat 31.10.2023 mennessä mm. säännöllisen työajan ansioiden vaikutuksista suoritekompensaatioon.

3.4.3     Liite 3 Erikoissairaanhoidon lääkärit

Seuraavassa selostetaan sitä, millaista osaamista ja vastuuta kunkin portaan soveltaminen liitteessä 3 edellyttää.  Sovellettava porras valitaan tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella (ks. kohta 3.2.4). Porraskuvauksella on pyritty kuvamaan tyypillistä ko. portaan tehtävää. Kuvaus ei ole tyhjentävä.

Portaikossa on kolme erillistä lohkoa. Ensimmäinen lohko (portaat 1A-1E) koskee opiskelijoita ja lääkäreitä/erikoistumassa olevia lääkäreitä, toinen lohko (portaat 2A-2C) erikoislääkäreitä ja kolmas lohko (portaat 3A-3C) johtamistyötä tekeviä lääkäreitä.

Siirtymävaiheessa portaille sijoittamisessa voidaan käyttää apuna vanhan palkkausjärjestelmän mukaisia hinnoittelutunnuksia. Tästä syystä alla on todettu, mitä hinnoittelutunnusta ao. tehtävään on tyypillisesti sovellettu vanhassa järjestelmässä. Sijoittaminen uusiin portaisiin ei kuitenkaan perustu vanhoihin hinnoittelutunnuksiin.

3.4.3.1    PORTAAT 1A–1E, Opiskelijat ja lääkärit/erikoistumassa olevat lääkärit

1A (L3SL001A) portaalle sijoitetaan lääketieteen opiskelija, joka suorittaa lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittava opiskelija

1B (L3SL001B) portaalle sijoitetaan lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut 4. vuoden opinnot. Opiskelija työskentelee lääkärinä toisen laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Portaalle sijoitetaan entinen hinnoittelutunnus L3SL5000.

1C (L3SL001C) portaalle sijoitetaan lääkäri/erikoistuva lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksesta L3SL4100.

1D (L3SL001D) portaalle sijoitetaan lääkäri/erikoistuva lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja joka on toiminut yhteensä vähintään kolme vuotta laillistetun lääkärin virassa/ tehtävissä. Tälle portaalle sijoitetaan entinen hinnoittelutunnus L3SL4103.

1E (L3SL001E) portaalle sijoitetaan lääkärin/erikoistuvan lääkärin vaativat tehtävät. Tälle portaalle sijoitetaan erikoistumisensa loppuvaiheessa oleva lääkäri, jonka työnkuva on lähes 2A-portaan tasolla. Erikoistuva tekee poliklinikalla tai osastolla erikoislääkärin toimenkuvaa vastaavia tehtäviä.

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L3SL4103 tehtävistä.

3.4.3.2    PORTAAT 2A–2C, Erikoislääkärit

Portaiden 2A–2C soveltaminen edellyttää, että lääkärillä on oikeus harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Virkanimike, esim. osastonlääkäri, ei ratkaise sijoittumista portaalle, vaan sijoittuminen tapahtuu porraskuvausten avulla osaamisen ja vastuun perusteella.

2A (L3SL002A) Erikoislääkäri

Erikoislääkärillä on erikoisalan ammatilliset perustaidot, ja erikoislääkäri työskentelee erikoisalansa perustyönkuvassa.

Tälle portaalle sijoitetaan vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L3SL3100 mukainen tehtävä.

2B (L3SL002B) Erikoislääkäri, vaativat tehtävät

Tälle portaalle sijoitettavan päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta. Tehtävässä edellytettävä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoislääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi koostua usealta erikoisalalta. Tehtävien hallinta edellyttää perustason tehtäviin (porras 2A) verrattuna selvästi syvällisempää ja/tai laaja-alaisempaa osaamista tai perehtyneisyyttä/erityisosaamista.

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän mukaisten hinnoittelutunnusten L3SL3100 ja L3SL3200 mukaisista tehtävistä.

2C (L3SL002C) Erikoislääkäri, erittäin vaativat tehtävät

Tehtävässä vaaditaan enemmän osaamista ja/tai se sisältää enemmän vastuuta kuin tasolla 2B.
Tehtävässä on laaja erityisvastuualue tai hoitoketjuvastuu ilman esihenkilövastuuta tai kyse on ainoasta erikoisalan tehtävästä.

Erikoisalan sisällä kyse on suppeasta erityisvastuusta tehtävineen (hoitopolku).
Kyse voi myös olla laajasta kehittämis- tai tutkimusvastuusta (uusien menetelmien ja hoitojen käyttöönotto ja kehittäminen).

Tehtävä voi myös olla klinikan kehittämistoiminnasta tai tutkimustoiminnasta vastaaminen olematta ylilääkäri.

Portaalle sijoitetaan tehtäviä vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksesta L3SL3200 tai poikkeuksellisesti hinnoittelutunnuksesta L3SL3100.

Yksikkö määritellään paikallisesti, koska organisaatiot ovat keskenään erilaisia.

3.4.3.3    PORTAAT 3A–3C, Johtamistyötä tekevät lääkärit

Johtamistehtävillä tarkoitetaan kliinistä, hallinnollista ja/tai lääketieteellistä johtamista. Työnkuva voi sisältää myös kliinistä työtä.

Eri organisaatioissa hallinnon tasot ja johtotehtävissä toimivien tehtävät nimetään keskenään eri tavoin. Johtotehtävissä toimivien virka-/tehtävänimike ei yksinomaan ratkaise portaan valintaa.

Johtotehtävissä toimivan lääkärin tehtävä kuuluu Lääkärisopimuksen soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy lääketieteellisen substanssin johtamista, muuta Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Hallinnolliset johtotehtävät, joissa päätehtävänä on johtaa koko toimialuetta tai vastaavaa eikä tehtäviin kuulu lääketieteellisen toiminnan johtamista tai tehtäviä, kuuluvat HYVTESin piiriin.

Ylemmät johtotehtävät ovat uraporrasjärjestelmän ulkopuolisia, kuitenkin organisaation johtamisjärjestelmästä riippuen. Johtajaylilääkäri, hallintoylilääkäri ja vastaavat päätoimiset virat ovat uraporrasjärjestelmän ulkopuolella. Tehtävästä maksettava palkka ks. palkkausluku 7 § (uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen) ja 8 § (kokonaispalkka, vain ylemmät johtotehtävät).

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää lääketieteellistä osaamista, kyseessä on Lääkärisopimuksen soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Myös ko. tehtävät ovat uraporrasjärjestelmän ulkopuolisia. Tehtävästä maksettava palkka ks. palkkausluku 7 § (uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen).

3A (L3SL003A) Johtamistehtävät

Tällä portaalla on sijoitettuna lääkäri/erikoislääkäri, joka on lähiesihenkilö tai jolla on tietyn osa-alueen kokonaisvastuu. Ko. lääkärin esihenkilönä on ylilääkäri (porras 3 B tai 3 C). Tässä ryhmässä ovat myös hallinnolliset apulaisylilääkärit (kliininen työnjohto).

Tehtävä vaatii yleensä erikoislääkärin koulutuksen/tutkinnon. Tehtävä voi sisältää myös hallinnollista työtä.

Tähän portaaseen sijoitetaan osa tehtävistä aikaisemmasta hinnoittelutunnuksesta L3SL1200.

3B (L3SL003B) Vaativat johtamistehtävät

Tälle portaalle sijoitetaan tehtävät, joissa johtaminen (kliininen, hallinnollinen ja/tai tieteellinen) on merkittävässä roolissa.

Muun muassa johdettavan yksikön koko, yksikössä toimivien erikoisalojen määrä ja moninaisuus tai yhteistyövaatimus hyvinvointialueen muiden toimijoiden tai palveluntuottajien kanssa ovat suurempia kuin portaalla 3A.

Tehtävässä voidaan toimia 3A-portaalla olevien esihenkilönä.

Tehtävään voi kuulua kliinistä työtä.

Esimerkki: Organisaation rakenteen mukaan tässä ryhmässä ovat esimerkiksi osastonylilääkäri, ylilääkäri, vastuuyksikköpäällikkö (VYP) tai muu vastaava

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnusten L3SL1200 ja L3SL1100 mukaisista tehtävistä.

3C (L3SL003C) Erittäin vaativat johtamistehtävät

Tälle portaalle sijoitetaan tehtävät, joissa on kyse kliinisestä, hallinnollisesta tai/ja lääketieteellisestä johtamisesta.

Tässä tehtävässä on kokonaisvastuu hyvinvointialueen tietyn alueeltaan tai henkilöstömäärältään merkittävän kokonaisuuden johtamisesta tai tietyn suurehkon kokonaisuuden johtamisesta.
Tehtävässä edellytetään lähtökohtaisesti erikoislääkärin oikeutta. Lääkäri toimii 3A-/3B portailla olevien esihenkilönä.

Tehtävä voi sisältää myös jossain määrin kliinistä työtä.

Tälle portaalle sijoitetaan myös osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L3SL1100 mukaisista tehtävistä.

3.4.3.4    Sivuviranhaltijat

Sivuviranhaltijoita koskeviin määräyksiin on tehty vastaava uraporrasjärjestelmä.

3.4.3.5    Tehtävälisät

Liitteen 3 2 §:ssä on määräys tehtävälisistä. Uraporrasjärjestelmässä tehtävälisää maksetaan lisätehtävistä, joita ei ole huomioitu uraporraspalkkaa määriteltäessä. Tehtävälisiä voidaan samanaikaisesti maksaa usealla eri perusteella. Liitteen 3 2 §:n 1 momentin tilanteissa tehtävälisä on velvoittava. Muiden erityisvastuiden osalta (2 mom.) työnantaja määrittelee ko. kategoriaan kuuluvat vastuut.

1 mom. Koulutus- ja ohjaustehtävä

Koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan lääkäreitä/erikoislääkäreitä, jotka kouluttavat/ohjaavat lääketieteen lisensiaatin perustutkintoa suorittavia lääkäreitä, YEK-vaiheen lääkäreitä tai erikoistuvia lääkäreitä.
Koulutus- ja ohjaustehtävissä vaadittava osaaminen ja vastuu vaihtelee, mikä huomioidaan maksettavan lisän suuruudessa (esim. erikoislääkärikouluttajalta vaaditaan laajempaa pedagogista pätevyyttä kuin YEK-ohjaajalta).

2 mom. Muut erityisvastuut

Lääkärillä voi olla jokin muu erityisvastuu, jota ei ole huomioitu uraporraspalkassa (esim. tietojärjestelmävastuu, muu paikallisesti määriteltävä erityisvastuu esim. prosessien kehittäminen).

3.4.4     Liite 4 Erikoissairaanhoidon hammaslääkärit

Seuraavassa selostetaan sitä, millaista osaamista ja vastuuta kunkin portaan soveltaminen liitteessä 4 edellyttää.  Sovellettava porras valitaan tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella (ks. kohta 3.2.3.1). Porraskuvauksella on pyritty kuvamaan tyypillistä ko. portaan tehtävää. Kuvaus ei ole tyhjentävä.

Siirtymävaiheessa portaille sijoittamisessa voidaan käyttää apuna vanhan palkkausjärjestelmän mukaisia hinnoittelutunnuksia. Tästä syystä alla on todettu, mitä hinnoittelutunnusta ao. tehtävään on tyypillisesti sovellettu vanhassa järjestelmässä. Sijoittaminen uusiin portaisiin ei kuitenkaan perustu vanhoihin hinnoittelutunnuksiin.

Portaikossa on kolme erillistä lohkoa. Ensimmäinen lohko (portaat 1C–1E) koskee hammaslääkäreitä ja erikoistumassa olevia hammaslääkäreitä, toinen lohko (portaat 2A–2C) erikoishammaslääkäreitä ja kolmas lohko (portaat 3A–3C) johtamistyötä tekeviä hammaslääkäreitä.

Erikoishammaslääkärin työuran arvioinnissa voidaan huomioida myös työura ennen erikoistumista, esimerkiksi jos erikoishammaslääkäri on ennen erikoistumistaan toiminut samaan erikoisalaan/painotusalaan perehtyneenä hammaslääkärinä.

Opetusklinikalla työskenteleviin hammaslääkäreihin sovelletaan 1.6.2023 lukien liitettä 2, ellei paikallisesti toisin sovita.

3.4.4.1    PORTAAT 1C–1E Hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri

1C (L4SH001C) Hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri

1C-portaalle sijoitetaan hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Sovelletaan myös erikoistuvaan hammaslääkäriin.

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L4SH7000 mukaisista tehtävistä.

1D (L4SH001D) Hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri 3 vuotta

1D-portaalle sijoitetaan hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun hammaslääkärin virassa/tehtävässä.

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L4SH7003 mukaisista tehtävistä.

1E (L4SH001E) Hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri, vaativat tehtävät

Tälle portaalle sijoitetaan hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri vaativat tehtävät.

Erikoistumisensa loppuvaiheessa oleva hammaslääkäri, jonka työnkuva on lähes 2A-portaan tasolla. Porrasta sovelletaan, jos erikoistumisensa loppuvaiheessa erikoistuva tekee lähes erikoishammaslääkärin työnkuvaa vastaavia tehtäviä.

Tälle portaalle sijoitetaan osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L4SH7003 mukaisista tehtävistä.

3.4.4.2    PORTAAT 2A–2C, Erikoishammaslääkärit

Portaiden 2A–2C soveltaminen edellyttää, että hammaslääkärillä on oikeus harjoittaa erikoishammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

2A (L2SH002A) Erikoishammaslääkäri

2A-portaalle sijoitetaan erikoishammaslääkäri, jolla on erikoisalan/painotusalan ammatilliset perustaidot ja erikoishammaslääkäri työskentelee erikoisalansa/painotusalansa perustyönkuvassa.

Toiselle alalle erikoistuva on yleensä erikoishammaslääkäriportailla erikoistumisensa ajan. Toiselle alalle erikoistumisen jälkeen tehtävässä edellytetty osaamisen vaikutus tehtäväkuvaan ja sovellettavaan portaaseen tarkistetaan.

Tälle portaalle sijoitetaan vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L4SH4100 mukaiset tehtävät.

2B (L4SH002B) Erikoishammaslääkäri, vaativat tehtävät

Tälle portaalle sijoitettavan päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan/painotusalan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta. Tehtävässä edellytettävä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoishammaslääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi koostua usealta erikoisalalta/painotusalalta. Tehtävien hallinta edellyttää perustason tehtäviin (porras 2A) verrattuna selvästi syvällisempää ja/tai laaja- alaisempaa osaamista tai perehtyneisyyttä/erityisosaamista.

Tähän ryhmään siirretään osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L4SH4100 ja L4SH4200 mukaisista tehtävistä.

2C (L4SH002C) Erikoishammaslääkäri, erittäin vaativat tehtävät

Tehtävässä vaaditaan enemmän osaamista ja/tai se sisältää enemmän vastuuta kuin tasolla 2B.

Laaja erityisvastuualue tai hoitoketjuvastuu ilman esihenkilövastuuta tai ainoa erikoisalan/painotusalan tehtävä.
Erikoisalan sisällä suppea erityisvastuu tehtävineen (hoitopolku).
Laaja kehittämis- tai tutkimusvastuu (uusien menetelmien ja hoitojen käyttöönotto ja kehittäminen).
Vastaa klinikan kehittämistoiminnasta tai tutkimustoiminnasta olematta ylihammaslääkäri.

Tähän ryhmään siirretään osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L4SH4200 mukaisista tehtävistä.

3.4.4.3    PORTAAT 3A–3C, Johtamistyötä tekevät hammaslääkärit

Johtamistehtävillä tarkoitetaan kliinistä, hallinnollista ja/tai hammaslääketieteellistä johtamista. Työnkuva voi sisältää myös kliinistä työtä.

Eri organisaatioissa hallinnon tasot ja johtotehtävissä toimivien tehtävät nimetään keskenään eri tavoin. Johtotehtävissä toimivien virka-/tehtävänimike ei yksinomaan ratkaise portaan valintaa.

Johtotehtävissä toimivan hammaslääkärin tehtävä kuuluu LS:n soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy hammaslääketieteellisen substanssin johtamista, muuta LS:n piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Hallinnolliset johtotehtävät, joissa päätehtävänä on johtaa koko toimialuetta tai vastaavaa eikä tehtäviin kuulu hammaslääketieteellisen toiminnan johtamista tai tehtäviä, kuuluvat HYVTESin piiriin.

Ylemmät johtotehtävät ovat uraporrasjärjestelmän ulkopuolisia, kuitenkin organisaation johtamisjärjestelmästä riippuen. Tehtävästä maksettava palkka ks. palkkausluku 7 § (uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen) ja 8 § (kokonaispalkka, vain ylemmät johtotehtävät).

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää hammaslääketieteellistä osaamista, kyseessä on Lääkärisopimuksen soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Myös ko. tehtävät ovat uraporrasjärjestelmän ulkopuolisia. Tehtävästä maksettava palkka ks. palkkausluku 7 § (uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen).

3A (L4SH003A) Johtamistehtävät

Tälle portaalle sijoitetaan hammaslääkäri/erikoishammaslääkäri, joka on lähiesihenkilö tai jolla on tietyn osa-alueen kokonaisvastuu.

Tehtävä edellyttää yleensä oikeutta toimia erikoishammaslääkärinä.

Tähän ryhmään siirretään osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L4SH2000 mukaisista tehtävistä.

3B (L4SH003B) Vaativat johtamistehtävät

Tällä portaalla tehtäväkokonaisuudessa johtaminen (kliininen, hallinnollinen ja/tai tieteellinen) on merkittävässä roolissa. Arvioinnissa merkityksellistä ei ole johtamiseen osoitettu työajan käyttö vaan johtamistehtävään kuuluvan vastuun sisältö ja sen edellyttämä osaaminen.

Muun muassa johdettavan yksikön koko, yksikössä toimivien erikoisalojen määrä ja moninaisuus tai yhteistyövaatimus hyvinvointialueen muiden toimijoiden tai palveluntuottajien kanssa ovat suurempia kuin portaalla 3A.

Tehtävään voi kuulua kliinistä työtä.

Tähän ryhmään siirretään osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L4SH2000 ja L4SH1000 mukaisista tehtävistä.

3C (L4SH003C) Erittäin vaativat johtamistehtävät

Tällä portaalla on kyse kliinisestä, hallinnollisesta tai/ja hammaslääketieteellisestä johtamisesta.

Kokonaisvastuu alueeltaan tai henkilöstömäärältään merkittävän kokonaisuuden johtamisesta tai tietyn suurehkon kokonaisuuden johtamisesta.

Tehtävässä edellytetään lähtökohtaisesti erikoishammaslääkärin oikeutta.

Tehtävä voi sisältää myös jossain määrin kliinistä työtä.

Tähän ryhmään siirretään osa vanhan järjestelmän hinnoittelutunnuksen L4SH1000 mukaisista tehtävistä.

3.4.4.4    Sivuviranhaltijat

Sivuviranhaltijoita koskeviin määräyksiin on tehty vastaava uraporrasjärjestelmä.

3.4.4.5    Tehtävälisät

Liitteen 3 2 §:ssä on määräys tehtävälisistä. Uraporrasjärjestelmässä tehtävälisää maksetaan lisätehtävistä, joita ei ole huomioitu uraporraspalkkaa määriteltäessä. Tehtävälisiä voidaan samanaikaisesti maksaa usealla eri perusteella. Liitteen 4 2 §:n 1 momentin tilanteissa tehtävälisä on velvoittava. Muiden erityisvastuiden osalta (2 mom.) työnantaja määrittelee ko. kategoriaan kuuluvat vastuut.

Ks. myös palkkausluvun 16 § suoritekompensaatiosta hammaslääkärin siirtyessä tekemään osittain esihenkilö-/johtotehtävää tai koulutus-/ohjaustehtävää. Siirtymävaiheessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että valtakunnalliset neuvotteluosapuolet neuvottelevat 31.10.2023 mennessä mm. säännöllisen työajan ansioiden vaikutuksista suoritekompensaatioon.

1 mom. Koulutus- ja ohjaustehtävä

Koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan erikoishammaslääkäreitä, jotka kouluttavat/ohjaavat perehtyviä hammaslääkäreitä tai erikoistuvia hammaslääkäreitä.

Koulutus- ja ohjaustehtävissä vaadittava osaaminen ja vastuu vaihtelee, mikä huomioidaan maksettavan lisän suuruudessa.

Jokainen erikoishammaslääkäri neuvoo, auttaa ja ohjaa em. ryhmiä yksittäisissä potilaskontakteissa. Näistä tehtävistä ei makseta tehtävälisää.

Koulutus- ja ohjaustehtävistä maksetaan tehtävälisää esimerkiksi, kun erikoistumiskoulutuksessa olevien osalta erikoishammaslääkäri vastaa erikoistumisen toteutumisesta ja erikoistuvan osaamisen arvioinnista omalta osaltaan. Ohjauksella tuetaan kliinisessä työssä tapahtuvaa tietojen ja taitojen vaiheittaista kehittymistä. Erikoishammaslääkäri havainnoi erikoistujan kehittymistä suhteessa osaamistavoitteisiin ja antaa palautetta oppimisesta.

2 mom. Muut erityisvastuut

Hammaslääkärillä/erikoishammaslääkärillä voi olla jokin muu erityisvastuu, jota ei ole huomioitu uraporraspalkassa (esim. tietojärjestelmävastuu, muu paikallisesti määriteltävä erityisvastuu esim. prosessien kehittäminen).

4    Uudet hinnoittelutunnukset ja tilastotunnuksen käyttö palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtävien merkitsemiseksi LS:ssä

Kunkin liitteen hinnoittelutunnukset muuttuvat uraporrasjärjestelmän myötä. Kullekin uraportaalle on luotu uudet tunnukset, jotka löytyvät mm. yleiskirjeen liitteestä 1 ja 2. Tämän yleiskirjeen luvussa 3.4 on kuvattu, miten vanhan palkkausjärjestelmän mukaisissa hinnoittelutunnuksiin sijoitetut tehtävät muunnetaan uraporrasjärjestelmän portaisiin.

Jokaiselle uraporrasjärjestelmän ulkopuoliselle työntekijälle/viranhaltijalle suositellaan ilmoitettavan tehtävien mukaan määräytyvä tilastotunnus. Tilastotunnuksen tarkoitus on helpottaa näiden työntekijöiden/viranhaltijoiden ryhmittelyä.

Tilastotunnus ei tarkoita, että ko. työntekijät/viranhaltijat muodostavat oman uraportaan, vaan kyse on edelleen uraporrasjärjestelmän ulkopuolisista työntekijöistä/viranhaltijoista.

Tilastotunnus laitetaan palkanlaskentajärjestelmissä samaan kohtaan kuin uraportaan tunnus. Tilastokeskus kerää vuosittain kunta- ja hyvinvointialan palkkatilaston (ns. lokakuun tilaston), johon työnantaja jatkossa ilmoittaa uraporrastunnusten lisäksi myös uraporrasjärjestelmän ulkopuolisten työntekijöiden/viranhaltijoiden tilastotunnukset.

Palkkausluvun 7 §, 8 § ja liitteiden 1–4 soveltamisalakohdissa on kuvattu, mitkä tehtävät ovat ko. liitteessä uraporrasjärjestelmän ulkopuolisia tehtäviä. Tätä määrittelyä käytetään hyödyksi tilastotunnuksen muodostamisessa.

Uraporrasjärjestelmän ulkopuolisten viranhaltijoiden/työntekijöiden tilastotunnukset LS:n liitteissä 1–4:
Liitteen 1 uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen L1999999
Liitteen 2 uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen L2999999
Liitteen 3 uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen L3999999
Liitteen 4 uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen L4999999

LS:n kokonaispalkkaiset L09999KP

5    LS-palkkausryhmän yhteystiedot

LS:n valtakunnalliselle palkkausryhmälle osoitetut palkkausjärjestelmäuudistusta koskevat kysymykset ja hakemukset (liitteet 5 ja 6) voi lähettää osoitteeseen LS-palkkaus@kt.fi. Hakemukset voi tehdä myös sähköisesti. Linkit sähköisiin lomakkeisiin löytyvät myös KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien verkkosivuilta:
Hakemuslomake uraporrasjärjestelmän lisäportaista
Hakemuslomake poiketa suoritepalkkausjärjestelmästä

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Toimitusjohtaja Markku Jalonen

Neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas

Liite 1 Lääkärisopimuksen muuttuneet määräykset 1.6.2023 lukien
Liite 2 Liitteiden 1–4 palkat 1.6.2023 ja 1.10.2023
Liite 3 Ohje uraporrasjärjestelmään siirtymisen tueksi
Liite 4 Urapolkuesimerkit
Liite 5 Hakemuslomake uraporrasjärjestelmän lisäportaista
Liite 6 Hakemuslomake poiketa suoritepalkkausjärjestelmästä
Liite 7 Virka- ja työehtosopimus Lääkärisopimuksen (LS 2022–2025) muuttamisesta